Putin murskasi Naton sotapelissä – Venäjän armeijaa johtanut kertoo, miten hän sen teki

Sotapelissä Venäjä kuitenkin päätti hyökätä ja teki sen kahdella kärjellä. Ensimmäinen iski Valko-Venäjältä, toinen Venäjän Kaliningradin alueelta, joka sijaitsee Puolan ja Liettuan puristuksissa, irrallaan muusta Venäjästä. 

Hyökkäys onnistui ja venäläisjoukot paiskasivat kättä Etelä-Liettuassa Marijampolessa. Sotapelin hyökkäys on yhden sortin klassikko, sillä Baltian maiden sulkeminen Itämeren ja Valko-Venäjän väliin on yksi yleisimmin esitetyistä Venäjän hyökkäyssuunnitelmista.

Sotapelissä Venäjä hyödynsi keskeisiä etujaan, kuten nopeuttaan ja valmiudessa olevia sotilaitaan, joilla on rutkasti taistelukokemusta Ukrainasta. 

Sotapeli lähti tilanteesta, jossa Venäjä ja Ukraina ovat solmineet pitävän tulitauon.

– Tiesin, että kunhan pidämme amerikkalaiset poissa sodasta 48 tuntia, Eurooppa tuskin heti vastaa [Venäjän hyökkäykseen], Gady kirjoittaa.

Sotapelin järjestämisen jälkeen Yhdysvaltojen ja Euroopan Nato-suhde on löyhentynyt entisestään. Yhdysvallat on kertonut joukkojen vetämisestä ja presidentti Donald Trump on avoimesti harkinnut eroa puolustusliitosta.

Lue myös: Venäjän sotilaat "vakavissa ongelmissa" – antautuvat ja vetäytyvät letkoittain

Naton vastahyökkäys?

Kun Venäjän ensihyökkäys sotapelissä onnistui, kaivautuivat Kremlin sotilaat asemiin ja jäivät odottamaan mahdollista vastaiskua. Gady uskoi, että Venäjä pystyisi pitämään asemansa ja hillitsemään mahdollista vastahyökkäyshalua ydinaseilla uhkaamalla.

Vaikka Venäjän vauhdikas eteneminen voi Ukrainan sodan huomioiden vaikuttaa epäuskottavalta, pystyivät venäläisjoukot kuitenkin helmikuussa 2022 etenemään syvälle Ukrainaan paljolti yllätystä ja paikoin vähäistä vastarintaa hyödyntäen.

Gadyn mukaan Venäjä voisi ilman maajoukkojakin sulkea Baltian muusta Euroopasta. Tämän se voisi tehdä droonien ja tykkien kaltaisilla kauaskantoisilla asejärjestelmillä.

Sotapeli loppui ennen kuin Naton tai Liettuan vastahyökkäys alkoi. Jos Nato olisi hyökännyt, olisi Venäjä "mahdollisesti ja ehkä todennäköisesti" epäonnistunut, Gady kirjoittaa.

Gadyn mukaan tärkein kysymys on, olisiko Nato koskaan hyökännyt. 

Sotapelissä Venäjä pitkälti voitti, koska vastapuolena toiminut Saksa ei saanut tehtyä päätöksiä. Gady kuvailee Saksaa Naton tärkeimmäksi eurooppalaiseksi valtioksi.

– Unohtakaa puheet Naton 5. artiklaan sitoutumisesta. Tärkein kysymys on, kannattaako Saksan mielestä lähteä sotaan Venäjää vastaan Baltian tähden vaikka sitten ilman Yhdysvaltojen apua?, Gady kirjoittaa. 

Lue myös: Raportti: Suomi varautuu sotaan tämän skenaarion avulla