Seuraavan kolmen vuoden aikana jopa 15 000 kunta- ja hyvinvointialueiden työntekijää on vaarassa joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.
Ennuste perustuu työeläkevakuuttaja Kevan arvioon. Lukema vastaa noin kolmea prosenttia kunta-alan ja hyvinvointialueiden henkilöstöstä.
Mitkä syyt tyypillisesti ajavat kunta-alan työntekijöitä työkyvyttömyyseläkkeelle?
– Kunta- ja hyvinvointialalla ne ovat yhä tuki- ja liikuntaelinsairauksia, erityisesti nivel- ja selkäsairauksia. Toiseksi suurin ryhmä ovat mielenterveyden häiriöt, suurimpana masennus, sanoo Kevan tilastoanalyytikko Petra Sohlman Huomenta Suomen haastattelussa.
Kevan työkyvyttömyysriskiennusteen mukaan suurin työkyvyttömyysriski on fyysisesti raskaimmilla aloilla (siivous, keittiö, kuljetus), mutta myös sotealalla riski on kasvanut sairaala-apulaisilla sekä sosiaali- ja mielenterveysalan hoitotyössä.
Tutkimuksessa yllättivät positiivisimmin opettajat.
– Stressistä huolimatta resilienssiä. Opettajilla on pienet sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyysluvut, Sohlman sanoo.
Nuorten naisten ahdistuneisuus yhä yleisempää
Mielenterveyden ongelmien osalta etenkin nuorten naisten kokema ahdistuneisuus on yleistynyt rajusti viime vuosina.
Tämä ei ole kuitenkaan vaikuttanut työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvuun, mutta moninkertaistanut mielenterveyspohjaisten sairauspäivärahojen määrää vuodesta 2016 alkaen.
– 2021 mennessä lukumäärä oli kaksinkertaistunut. Ahdistuneisuushäiriöön liittyvien poissaolopäivien määrä on jopa kolminkertaistunut, sotealalla jopa nelinkertaistunut.
– Tietyillä aloilla ylemmillä naistoimihenkilöillä jopa kuusinkertaistunut, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Varje.
Mielenterveysperusteisissa työkyvyttömyyseläkkeissä ei ole tapahtunut nousua, vaan jopa hienoista laskua, Varje jatkaa.
Opettajien positiivisesta esimerkistä huolimatta sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyys laskevat tummat pilvet suomalaisen yhteiskunnan ylle.
– Puhutaan jopa miljoonista menetetyistä työpäivistä, merkittävä kustannus, Varje arvioi.
Varhainen puuttuminen ongelmiin on tärkeää, jotta etenkään nuoret eivät joutuisi sairauspoissaolokierteeseen, joka voi johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen.
Useita työvuosikymmeniä menetetään, jos nuori jää työkyvyttömyyseläkkeelle.
– Jopa viisi sairauspoissaoloa puolen vuoden aikana voi aloittaa keskustelun siitä, onko työkyvyssä jotain haasteita. Voidaanko auttaa esimerkiksi lyhennetyllä työajalla, Varje jatkaa.
– Liian pitkien sairauslomien myöntäminen ei ole työntekijälle itselleenkään kovin hyvä signaali omasta työkyvystä.
Kunta-alalla keskimäärin 18 sairauspoissaolopäivää hälyttää puuttumaan asiaan.
Mutta alakohtainen vaihtelu on suurta – palo- ja pelastustyöntekijöillä lukema on noin 30 päivää, Sohlman kertoo.
Vuonna 2024 työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin Suomessa yhteensä 2,7 miljardia euroa, mikä oli 7 prosenttia kaikista eläkemenoista. Noin puolet tästä maksetaan julkiselta puolelta.