Tässä on MM-Leijonien ennätysmies – huimasta tittelistä ei ollut hajuakaan

Björnisen vahvuudet ovat etenkin aloituksissa ja alivoimapelaamisessa. Hän itse kokee, että luotto maajoukkueessa on hänen linkkuveitsityyppisen ominaisuuspankkinsa ansiota.

– Vähän niin kuin tilanne kuin tilanne, niin on sellaista monikäyttöisyyttä, hän sanoo nöyrästi.

– Olen varmasti kehittynyt tässä pelaajana viiden vuoden aikana. Euroopan huippusarjoissa olen pystynyt pelaamaan tasaisesti ja hyvällä tasolla. Perustaso on muotoutunut tarpeeksi korkeaksi, hän pohtii Leijonat-vastuun taustasyitä.

Björnisen maajoukkuetaipaleen ehdoton kärkivuosi oli 2022, kun hän oli keskeisessä roolissa, muun muassa finaalin voittomaalin tekijänä, nappaamassa ensin olympiakultaa ja perään maailmanmestaruuden. 

Kausi kauden sisällä

Leijonissa kultaa ja kunniaa on tullut, mutta vuodet seurajoukkueissa ovat olleet vaikeampia. SM-liigassa ja Ruotsissa 2020-luvulla pudotuspeliotteluita on neljältä keväältä, mutta pisinkin rupeama on kestänyt vain viisi ottelua.

MM-kisat ovat olleet hänelle keino voittaa karvaiden pettymysten jälkeen. 

– Se on vähän kuin uusi kausi kauden sisällä, kun on mahdollisuus pärjätä. MM-turnauksiin on aina ollut ilo tulla. Viikot ovat pitkiä kun on paljon leirityksiä, mutta olen nauttinut nämä vuodet jokaisesta päivästä, hän sanoo vilpittömästi.

Kiekkoilija siirtyi täksi kaudeksi Sveitsin liigan SCL Tigersiin, jossa työt jatkuvat myös ensi vuonna. Sarjan pikkuseuralla ei ollut asiaa pudotuspeleihin.

– Kokonaiskuvassa tämä kausi oli kuitenkin hieno pelata Sveitsissä. Joukkueen tavoitteet eivät kuitenkaan täyttyneet, kun ei pärjätty. Se tietysti jättää miinusmerkin. Realiteetit pitää meillä muistaa. Seura on pieni, mutta haluamme olla koko ajan parempia, hän sanoo.

Kaikki – eikä mikään

Tänä keväänä Björninen pelaa Leijonien sementoidussa nelosketjussa yhdessä seurakaverinsa Saku Mäenalasen ja jo vuosien takaa Pelicansista tutun Waltteri Merelän kanssa. Pelkkää jarrua ei ole tarkoitus painaa, vaikka nelosketjun roolista usein niin ajatellaan. 

– Me emme itse ajattele niin, että olemme puolustusvoittoinen ketju. Kyllä me haluamme vahvaa kiekollista peliä ja hyökkäämistä. Väsytetään vastustajaa ja pyritään tekemään muutamia maalejakin. Kaikki lähtee tietysti vahvasta puolustuspelistä, Björninen sanoo.

Kolmikko on tehnyt yhteistyötä Leijonissa aiemminkin.

– Todella paljon olen tykännyt pelata tuttujen jätkien kanssa. Isoja ja vahvoja kavereita, jotka suojaavat ja liikkuvat vauhdilla.

Kun Björninen hyppäsi ensimmäistä kertaa MM-kisakaukaloon, hän oli 25-vuotias Pelicans-tähti ja murtautuminen kansainväliselle tasolle oli vasta edessä. Sen jälkeen ura on edennyt Euroopan huipulla. Samalla Björnisen elämässä kaikki – ja ei mikään – on muuttunut, kuten nykyään pienen esikoislapsen isä itse lausuu.

– Olen vain todella onnellinen ja ylpeä kun katson, kun oma lapsi kasvaa ja kehittyy. Joku viisas on sanonut, että kun lapsi syntyy, niin se muuttaa kaiken, mutta ei lopulta mitään. Vielä en osaa edes vastata varmaan, että onko se muuttanut minua ihmisenä, mutta iso vastuu ja ylpeys ovat tulleet elämään.

– Samanlainen mies Lahest. Elämässä on tapahtunut, mutta Hannes ei ole pohjimmiltaan muuttunut mihinkään, hän päättää.