Yhä useammalla suomalaisella on tämä sairaus – voi johtaa pahimmillaan syöpään

Stressikin pahasta

Rasvamaksaepidemian taustalla ovat Munuais- ja maksaliiton mukaan elintason nousu ja elintapojen yhteiskunnallinen kehitys.

– Nykyelämä on monella tapaa hektistä ja stressaavaa. Arjessa tingitään ateriarytmistä ja unesta. Samalla arjen ja työn fyysiset vaatimukset ovat vähentyneet, liitto huomauttaa.

– Päivittäisessä elämässä ei ole fyysistä ponnistelua ilman, että sitä järjestää arkeensa esimerkiksi kuntoilemalla. Liikkumattomuus on läsnä kaikkien ikäluokkien arjessa – ja lihomme huomaamatta.

Lue myös: Tämä tauti vaivaa joka kolmatta suomalaista: "Johtuu pääsääntöisesti kehnoista elintavoista"

Munuais- ja maksaliiton mukaan ihmisen keskivartalolle kertyvä rasva on nykyisin niin yleistä, että asiaa ei pitäisi sivuuttaa.

– Erityisesti vyötärönympäryslihavuus on moottori, joka kiihdyttää useita muita vakavia sairauksia – hiljaa ja huomaamatta, jos asiasta ei puhuta. Keskustelu rasvamaksan yhteydestä keskivartalolihavuuteen on tärkeää myös siksi, että jokaisen tulisi tietää, että rasvamaksan etenemiseen voi itse vaikuttaa ja siitä voi myös parantua.

Useat rasvamaksaa tietämättään sairastavat tai riskiryhmässä olevat ovat jo terveydenhuollon seurannassa muiden pitkäaikaissairauksien vuoksi.

Heidän maksaterveyttään ei kuitenkaan arvioida järjestelmällisesti, vaikka sairaus olisi helposti todettavissa, liitto arvostelee.

Lue myös: Vaarallinen keskivartalolihavuus piinaa yhä useampaa – tässä vaiheessa terveysriskit alkavat nousta

Rasvamaksa ei oireile

Rasvamaksa on siitä ongelmallinen sairaus, että se ei yleensä tunnu miltään. 

Rasvamaksa alkaa aiheuttaa oireita silloin, kun maksan arpeutuminen etenee kirroosiksi. Tällöinkin selvät oireet ilmenevät vasta sairauden loppuvaiheessa.

– Kun ylimääräistä rasvaa kertyy vatsaonteloon ja maksaan, maksa voi tulehtua ja arpeutua. Pahimmillaan seurauksena voi olla maksakirroosi tai maksasyöpä, sisätautien erikoislääkäri Jarmo Kaukua toteaa.

Lue myös: "Uhkaan pitäisi kunnolla havahtua" – salakavalaa tautia sairastaa jo joka kolmas aikuinen

Mitä voi tehdä itse?

Maksakirroosiin auttaa yleensä vain maksansiirto, mutta rasvamaksaa voi ehkäistä ja hoitaa tehokkaasti itse.

Jopa tulehtunut ja arpikudosta sisältävä maksa voi parantua täydellisesti, jos rasvoittumista aiheuttavat riskitekijät poistetaan.

– Monipuolinen ja terveellinen syöminen, juominen ja liikkuminen auttavat maksaa tervehtymään. Myös lääkehoitoja kehitetään, ja pari lääkettä onkin jo saanut virallisen käyttöaiheen metaboliseen rasvamaksatautiin, Kaukua sanoo.

Rasvamaksaa esiintyy myös hoikilla, mutta yleisintä se on ylipainoisilla. Terveyskirjaston mukaan yli kymmenen prosentin painonlasku parantaa rasvamaksan lähes kaikilta. Jo muutaman prosentin painonlasku voi estää vakavan tautimuodon kehittymisen.

Lue myös: Viisi varoitusmerkkiä maksavauriosta – tästä oireesta heti lääkäriin

Vältä rasvaa, sokeria ja viinaa

Lisäksi ruoan laatuun pitäisi kiinnittää huomiota. Kovat rasvat ja niitä sisältävät tuotteet, kuten voi ja muut rasvaiset maito- ja lihavalmisteet, pitäisi vaihtaa kasviperäisiin, pehmeitä rasvoja sisältäviin tuotteisiin.

Vähäkuituisten hiilihydraattien, kuten valkoisen leivän ja vaalean pastan, saantia tulisi vähentää.

– Tutkimuksissa maksan kannalta suotuisimmalta vaikuttaa ruokavalio, jossa vähäinen punaisen ja prosessoidun lihan saanti yhdistyy korkeaan kasviöljyjen, vihannesten, palkokasvien, hedelmien, pähkinöiden, kalan ja merenelävien saantiin, Terveyskirjasto listaa.

Maksa pystyy muodostamaan rasvaa ylimääräisestä sokeristakin. Siksi sokeripitoisia tuotteita, kuten mehuja, virvoitusjuomia, makeisia, sokeroituja maitovalmisteita ja leivonnaisia pitäisi nauttia vain kohtuullisesti.

Ja vaikka rasvamaksa ei vastoin ehkä vanhoja käsityksiä liity vain alkoholiin, on alkoholi edelleen yksi rasvamaksan tärkeimpiä riskitekijöitä.

Lue myös: Jo yksi baari-ilta voi tehdä peruuttamatonta tuhoa maksalle – tämä on juotuja määriäkin tärkeämpi asia

Rasvamaksa pähkinänkuoressaan

Terve maksa sisältää vain vähän rasvaa. Rasvamaksataudissa rasvaa kertyy maksasolujen sisään liikaa, ja maksa voi suurentua huomattavasti.

Metabolinen rasvamaksatauti MASLD (Metabolic Dysfunction-Associated Steatotic Liver Disease) on Suomessa yleisin krooninen maksasairaus, mutta usein oireeton ja huomaamaton kansanterveysongelma.

Arviolta 30 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rasvamaksatautia.

Rasvamaksa lisää merkittävästi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Rasvamaksa + tyypin 2 diabetes = nelinkertainen sydän- ja verisuonitautiriski.

Varhainen tunnistaminen on kustannusvaikuttava keino ehkäistä vakavia sairauksia.

Miksi varhainen tunnistaminen on tärkeää?

• Se vähentää terveydenhuollon kustannuksia.
• Se ehkäisee työkyvyttömyyttä.
• Se hidastaa tai estää maksasairauden etenemistä.
• Se pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
• Se parantaa elämänlaatua.

Lähteet: Munuais- ja maksaliitto ja Terveyskirjasto.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!