Politiikan tutkijana tunnetun Hanna Wassin mukaan kuulon hoito on Suomessa huonolla tolalla. Hän pitää asiaa yhteiskunnallisena ongelmana.
Hanna Wassin elämä mullistui eräänä torstaiaamuna viime keväänä, kun hän huomasi herättyään, ettei kuule toisella korvalla mitään.
Wass sinnitteli töissä päivän oudon vaivan kanssa, mutta meni illalla työterveyslääkärille. Tämä sanoi Wassin kärsivän äkillisestä kuulonmenetyksestä, sudden deafnessistä.
Lääkäri määräsi Wassille kortisonikuurin, ja kuulo palautui parin tunnin päästä.
Mediasta tuttu yhteiskunnallinen kommentoija, Helsingin yliopiston apulaisprofessori luuli selvinneensä säikähdyksellä ja valmistautui jatkamaan töitä. Niitä riitti, sillä käynnissä olivat kunta- ja aluevaalit.
Varsinaisen vaalipäivän aamuna sunnuntaina Wass huomasi, että kuulo oli taas mennyt. Illalla kuulo palautui vielä kertaalleen, mutta korviin jäi soimaan häiritsevä, tinnituksen kaltainen ääni.
Wass kuvaa ääntä sahaavaksi hälyksi.
– Jos puhutaan tinnituksesta, on aika järjetöntä, että meillä on siitä vain yksi kategoria. Tinnitus voi olla toisilla pientä hyttysen ininää ja toisista se voi tuntua siltä kuin olisi ympäri vuorokauden sidottu sähkötuoliin, jonka toisessa päässä on hälyttävä palosireeni ja toisessa jonkinnäköinen pölynimuri. Eli päässä on neurologinen myrsky, aika elämääkin tuhoava, Wass kuvaa Huomenta Suomen haastattelussa.
– En itse kuule mitään selkeää yhtä ääntä, vaan se on enemmänkin jonkinnäköinen neuronisäde tai yliaktiivien kuulohermosolujen tykitys. Se vaihtelee myös taajuudeltaan koko ajan, minkä takia siihen on todella vaikea sopeutua.
Tinnitusta ei tajuta
Wassin tapauksessa tinnitus on ollut niin paha, että se on vienyt hänet pitkälle sairauslomalle.
Hän kertoo, että korvissa kuuluvan kakofonian takia hänen on vaikea keskittyä. Ympäristökin on monesti niin meluinen, että se pahentaa oireita, myös ääniyliherkkyydestä kärsivä Wass kertoo.
Wass pitää ongelmana sitä, että korvan soimista ei itsessään katsota kuulosairaudeksi.
– On aika absurdia, että Kela ei tunnista tinnitusta työkyvyttömyyden perusteena huolimatta siitä, kuinka invalidisoivaa se voi ihmiselle olla. Kesäkuussa 2028 on tulossa uusi ICD 11 -luokitus, jossa kuulosairauksia [määritellään] hienojakoisemmin, mutta Kela ei välttämättä siltikään ota sitä käytäntöön työkyvyttömyyden perusteina.
– Lääkärit ajattelevat usein, että ongelma ei ole ääni, vaan potilaan reaktio siihen. Tämäntyyppinen lähestymistapa tuntuu aika vähättelevältä.
Tällaisia ovat kuulovaurioiden hoidon haasteet. Juttu jatkuu videon alla.
10:01
Uudenlaisen kuulomittarin kehittänyt korva-, nenä- ja kurkkutautien ylilääkäri Aarno Dietz kertoi Huomenta Suomessa kuulon hoitamisen haasteista.
Haitallisia ohjeita ja vanhaa tietoa
Lääkäreiltä Wass sanoo saaneensa kuulo-ongelmaansa jopa haitallisia tietoja ja ohjeita.
– Alussa toistui aika lailla sama viesti, että ennuste on hyvä, elä mahdollisimman normaalia elämää, älä suojaa liikaa kuuloa, rikasta äänimaailmaa. Ja samanaikaisesti huomasin, että kun noudatan näitä ohjeita, tilanteeni ja vointini menee jatkuvasti huonompaan suuntaan.
Wass kertoo ymmärtäneensä itse kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta luettuaan, että hänen ennusteensa ei ole välttämättä lainkaan niin hyvä kuin lääkärit antoivat ymmärtää.
Wass löysi omissa tutkimuksissaan tietoa myös muun muassa RTMS-hoidosta eli sarjamagneettistimulaatiosta, jolla pyritään hillitsemään yliaktiivista kuuloaivokuorta. Suomessa sitä saa Tyksissä Turussa.
Wass pääsi Tyksiin hoitoon omakustanteisesti heinäkuussa. Hoito ei kuitenkaan auttanut.
– Mutta se olisi voinut tehota. Kuvaavaa on se, että kukaan tapaamistani lääkäreistä ei edes maininnut, että tällaista hoitoa on. Myöskään yksityislääkäri, jolta sain lähetteen, ei ollut ollenkaan tietoinen, että Tyksissä on edes kehitetty jotain tämäntyyppistä, joskin vielä kokeellisella tasolla olevaa hoitoa.
Wass arvelee, että koska lääkärit eivät tee enää itse tutkimusta, heillä ei välttämättä ole motivaatiota seurata alan uusinta kirjallisuutta.
– Eli potilaalle saatetaan antaa vanhentunutta tietoa, tai informaatio ei ainakaan ole sitä kaikista relevanteinta ja ajankohtaisinta.
Wassin mukaan kuuloon liittyvien sairauksien hoidossa on Suomessa kaiken kaikkiaan kehittämisen varaa.
– Se on hankala kenttä, koska se sijoittuu korvasairauksien, otologian ja toisaalta neurologian välimaastoon. Hyvin harvalla suomalaisella korvalääkärillä on neurologian osaamista tai neurologin koulutus siinä ohella.
Wass on puhunut asiasta paljon omilla sosiaalisen median sivuillaan ja keskustellut muiden samantyyppisistä kuulo-ongelmista kärsivien kanssa. Viesti on ollut yhtenevä.
– Kyllä siellä on aika syvä turhautuminen siihen, miten näitä hoidetaan Suomessa. Esimerkiksi tinnitukseen on tarjolla tinnitusterapiaa, muista vaihtoehdoista ei edes keskustella. Ylipainehappihoitoa saa kuulonmenetykseen ainoastaan siinä tapauksessa, että toinenkaan korva ei kuule.
– Kuulon alenemaa hoidetaan kuulokojeilla, jos se on tarpeeksi vakavaa, mutta niitäkin saattaa joutua odottamaan kuukausitolkulla, jopa vuoden. Eli kyllä siinä asiakkaan tai potilaan näkökulma jää järjestelmän toimivuudesta huolehtimisen alle.
– Me olemme jatkuvasti valtavan melukuorman alaisuudessa, mutta vähän samalla tavalla kuin 1970-luvulla ajateltiin ilmansaasteista, että niitä pitää vain sietää, jos haluaa kaupungissa asua, niin meillä on sellainen ajatus, että melu kuuluu ympäristöön eikä hahmoteta sitä, kuinka valtavan haitallista se on etenkin nuorille.
Kuulosairaudet yleistyvät tulevaisuudessa myös sitä kautta, että ihmiset elävät pidempään, Wass huomauttaa.
– Sen takia tarvittaisiinkin paljon enemmän sääntelyä siitä, millainen melutaso saa julkisissa tiloissa tai erinäköisissä elektronisissa laitteissa olla. Eli alettaisiin hahmottamaan, että tämä on politisoitava kysymys eikä vain yksilön oman varovaisuuden alue.
Wass sanoo selvittävänsä itse parhaillaan sitä, mitä asiassa on EU-tasolla käynnissä ja kuinka paljon kansallisessa lainsäädännössä kuuloasioista tällä hetkellä puhutaan. Jatkoa siis ehkä seuraa.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän tekee töitä MTV Uutisten verkkodeskissä ja Lifestyle-toimituksessa, joissa hän seuraa uutisia ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisiin.
Voit lähettää juttuvinkkejä Katille osoitteessa kati.hyttinen@mtv.fi.
Nelli Hyttinen on MTV Uutisten terveys- ja hyvinvointitoimittaja.
Hyttisen intohimo ovat tutkivalla otteella toimitetut juttukokonaisuudet, jotka käsittelevät lääketieteen ilmiöitä ja ihmisten kokemustarinoita.
Hyttinen on erityisen kiinnostunut seksuaaliterveysaiheista, mutta hän on yhtä lailla valmis selvittämään, mitkä ravitsemus- tai treenivinkit kannattaa ohittaa ja mihin kannattaa panostaa.
Hyttisen työnjälkeä voi nähdä myös TV-ruudussa ja Katsomossa, sillä hän juontaa Terveysmyytit-sarjaa ja toimittaa Asian ytimessä -dokumentteja.
Onko sinulla terveys- tai hyvinvointiaiheinen juttuvinkki? Laita se Nellille sähköpostiin (alla).
