Mielenterveyden häiriöt koskevat valtaosaa suomalaisista elämänsä aikana. Toivottu diagnoosi voi kuitenkin tuoda mukanaan yllättäviä vaikeuksia.
Henkivakuutuksen tai asuntolainan saaminen voi tyssätä, jos hakijalla on diagnoosi mielenterveyden häiriöstä. Pahimmillaan ilman vakuutusta jää esimerkiksi masennuksesta jo toipunut ihminen. Asiassa on vakuutusyhtiökohtaisia eroja.
Mielenterveyden keskusliitto kertoi vuonna 2021, että puolet hoito-, sairauskulu- tai henkivakuutusta hakeneista mielenterveysongelmia kokeneista ihmisistä oli saanut kielteisen päätöksen sairautensa vuoksi. Tuoreempaa tilastotietoa ei ole saatavilla.
Mielenterveyden keskusliitto koki tilanteen niin hälyttäväksi, että otti yhteyttä vakuutusyhtiöihin ja toivoi yhtiöiltä avoimuutta tekemiensä kielteisten vakuutuspäätösten kriteereihin.
– Olen edelleen kuullut ihmisiltä vakuutusasioihin liittyen yksittäisiä negatiivisia kokemuksia. Tietyissä vakuutusyhtiöissä tuntuu olevan tapana evätä vakuutus asiakkaan mielenterveysdiagnoosin vuoksi, harmittelee liiton erityisasiantuntija Päivi Rissanen.
Tilanne on nurinkurinen, sillä Helsingin yliopiston hiljattain julkaiseman laajan tutkimuksen mukaan mielenterveyden häiriöt ovat valtavirtaa.
Arviolta 77 prosenttia naisista ja 70 prosenttia miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo kuusivuotiaana.
Psykiatrian erikoislääkäri Kimmo Suokas Helsingin yliopistosta pitää valitettavana, että diagnoosi antaa leiman kantajalleen ja johtaa syrjintään.
– Vaikka asenteet ehkä paranevat, syrjintä ei ole loppunut. Mieleterveyden häiriöihin liittyvä leima näkyy ihmisten yleisissä asenteissa ja käytännöissä, mutta valitettavasti myös hoitojärjestelmässä sekä yhteiskunnan rakenteissa ja systeemeissä.
Lue myös: Näillä aloilla työkyvyttömyysriski on suurin
Itsetuhoisuus on pitkälti myytti
Psykiatri Kimmo Suokas ihmettelee, miksi osa pankeista ja vakuutusyhtiöistä suhtautuu torjuen mielenterveyden häiriöihin liittyviin diagnooseihin.
– Tämä ei ole pelkästään yksilön ja esimerkiksi vakuutusyhtiön välinen asia, vaan laajempi yhteiskunnallinen kysymys, missä määrin haluamme rajata ihmisiä vaikka vakuutusten ulkopuolelle.
Yksi sitkeässä oleva mielenterveyden häiriöitä koskeva myytti liittyy itsetuhoisuuteen. Suokas viittaa vuonna 2022 tehtyyn tutkimukseen, jossa katsottiin vuoden seurannalla kuolleisuutta eri diagnoosien jälkeen.
Lopputulos oli silmiä avaava.
– Huomattiin, että joihinkin häiriöihin liittyi itse asiassa pienempi kuolleisuus kuin verrokkiväestössä. Tutkimuksessa otettiin huomioon myös perusterveydenhuollon kautta tehdyt diagnoosit.
Kun ihminen hakee apua häiriöön, sen pitäisi olla Suokaksen mukaan pankille ja vakuutusyhtiölle hyvä signaali.
– Kun apua haetaan, se oikeasti auttaa ihmistä, vaikka diagnoosi jääkin järjestelmiin. Toinen vanha käsitys on, että jos ihmisellä on kerran mielenterveyshäiriö, hänellä olisi häiriö aina. Näin ei tietenkään ole.