Tutkimus paljasti liikuntamuodon, joka auttaa masennusoireisiin – sopii hyvin korona-aikaan

7:51
Katso videolta, miten jooga sujuu puistossa tai metsässä!

Tuoreen tutkimuksen mukaan joogasta voi olla apua mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten masennusoireisiin. Joogan harjoittaminen onnistuu kotioloissa, joten se sopii myös oireilua lisänneen koronapandemian aikaiseksi liikuntamuodoksi.

Kansainvälinen tutkijatiimi havaitsi 19:ää aiemmin tehtyä tutkimusta tarkasteltuaan, että joogaaminen auttaa masennusoireisiin ihmisillä, jotka kärsivät mielenterveysongelmista, kuten ahdistuneisuudesta, vakavasta masennuksesta tai skitsofreniasta.

Yhteensä tutkimuksiin oli osallistunut 1080 ihmistä kuudesta eri valtiosta: Yhdysvalloista, Intiasta, Japanista, Kiinasta, Saksasta ja Ruotsista. Tutkimuksiin osallistujilla oli virallinen diagnoosi mielenterveyden häiriöstä. Osallistujat tekivät viikoittain keskimäärin yhden tai kaksi 20–90 minuutin mittaista, liikkeitä sisältävää joogaharjoitusta. Suurimmassa osassa tutkimuksia joogaharjoittelu kesti keskimäärin 2,5 kuukautta.

Jooga näytti lievittävän kohtalaisesti masennusoireita verrattuna siihen, jos joogaharjoituksia ei tehnyt. Ne osallistujat, jotka kokivat hyötyvänsä joogasta, kärsivät sitä vähemmän masennusoireista, mitä enemmän he harjoittelivat.

Tutkimusta johtanut tohtoriopiskelija Jacinta Brinsley Etelä-Australian yliopistosta sanoo tiedotteessa, että löydös on hyvä uutinen sosiaalisen eristäytymisen aikakaudella. Koronapandemia epävarmuuksineen lisää ihmisten yksinäisyyttä ja alentaa mielialaa. Jooga voi olla tapa lievittää kriisin laukaisemia kielteisiä tunteita ja samalla nauttia masennusta ehkäisevästä liikunnasta.

Tutkimus ilmestyi British Journal of Sports Medicine -tiedelehdessä.

Jooga yhdistää kehon ja mielen

Mutta miksi juuri jooga on niin hyväksi mielenterveydelle? 

Tutkimuksesta uutisoinut CNN huomauttaa, että liikunnan ylipäätään uskotaan olevan hyväksi masennusoireista tai muista mielenterveysongelmista kärsiville. Liikunta lisää verenkiertoa aivoihin ja erityisesti niihin aivojen osiin, jotka säätelevät motivaatiota, mielialaa ja stressivastetta. Osalla ihmisistä liikunta vapauttaa lisäksi mielihyvähormoni endorfiineja.

Joogassa fyysisyys yhdistyy henkisyyteen ja tarkoituksena on tavallaan sulattaa mieli ja keho yhteen. Joogaharjoitus ei siis ole vain fyysinen puristus vaan parhaimmillaan se vaikuttaa myös emotionaaliseen tilaan.

Joogan suotuisat vaikutukset havaittu ennenkin

Nyt julkaistu tutkimus ei ole ensimmäinen, jossa jooga yhdistetään parempaan mielenterveyteen. Vuonna 2018 ilmestyneessä tutkimuskatsauksessa havaittiin, että jooga voi vähentää ahdistuneisuutta lyhyellä aikavälillä. Myöhemmin, vuonna 2019 ilmestyneessä katsauksessa todettiin, että joogaharjoittelu yhdessä terapian kanssa voi auttaa hoitamaan ahdistuneisuushäiriöistä kärsiviä ihmisiä.

Maailmanlaajuisesti noin 450 miljoonaa ihmistä kärsii mielenterveysongelmista. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan joka neljäs ihminen kokee jossain vaiheessa elämäänsä mielenterveydellisiä tai neurologisia ongelmia.

Vuosittain 1,5 prosenttia suomalaisista sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön, kertoo Terveyskirjasto. Ainakin joka kymmenes tai jopa joka viides suomalainen kokee elämänsä aikana ainakin yhden vakavan masennusjakson. Koronakriisi on lisännyt oireilua entisestään.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja