Älypuhelin vie huomaamatta keskittymiskyvyn ja piinaa jatkuvassa valmiustilassa sinnitteleviä aivoja. Asiantuntijan mukaan kännykkäkierteen voi kuitenkin katkaista.
Tehdäänkö nykyään mitään ilman kännykkää?
Puhelimen piippaaminen, välähtäminen tai surahtaminen herpaannuttaa keskittymisen, vaikka kännykkä ei ole edes kädessä.
Opettaja ja tietokirjailija Janne Viljamaa kutsuu tätä kännykkäkärsimykseksi.
Hänen uudessa kirjassaan käydään läpi, miten älypuhelimet ovat hiljalleen muuttaneet tapaamme keskittyä, oppia ja olla toistemme kanssa. Eikä kyse ole vain nuorista.
Viljamaan mukaan ongelma on se, että olemme koko ajan valmiustilassa reagoimassa viesteihin ja ilmoituksiin. Aivot eivät lepää missään vaiheessa, eikä keskittyminen ehdi syventyä.
Viljamaa viittaa hätkähdyttävään tietoon: kun älypuhelimet tulivat markkinoille vuonna 2008, ahdistus- ja masennusdiagnoosit alkoivat lisääntyä.
– Näillä on vahva korrelaatio, Viljamaa sanoo Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.
Hänen mielestään monille kännykän käyttäjille voisi tehdä saman kysymyksen, joka kysyttiin aikoinaan peliriippuvaisilta: pelaatko sinä peliä vai peli sinua?
– Toiminnallinen riippuvuus on sitä, että ihminen kadottaa kontrollin. Varsinkin nepsy-ihmiset – ADHD- ja Asperger-piirteiset – ovat suuressa vaarassa. He saattavat unohtaa, mitä ovat tekemässä, kun keskittyminen pirstaloituu.
– Ihminen on orjuuttanut itsensä.
Viljamaan mukaan aivoilta menee kännykkäkeskeytyksen jälkeen 10–15 minuuttia päästä takaisin flow-tilaan.
Toimittaja Pyry-Jukka Peltomäki testasi, miten mäenlasku onnistuu kännykkä kädessä. Katso jutun alussa olevalta videolta tulos.
Viljamaa vertaa ihmistä kuuluisaan Palvlovin koiraan, jolla alkoi koetilanteessa kuola valua jo, kun se kuuli ruoan tulosta kertovan merkkiäänen.
– Jos ihminen tiedostaa altistuneensa ja ehdollistuneensa kännykän merkeille, hälytyksille ja bannereille, hänen pitää aktiivisesti päästä eroon kännykän vaikutuspiiristä.
Viljamaa vakuuttaa, että kännykän orjuudesta on mahdollista vapautua ja kadonneen keskittymiskyvyn voi palauttaa. Se vaatii kuitenkin tietoisia ratkaisuja ja paljon töitä.
– Kun on tutkittu peliriippuvuuksia, on huomattu, että pelkkä kasinon katselu aktivoi heidän mielihyväkeskuksensa. On tehtävä valtavasti töitä keksiä erilaisia tapoja rajoittaa.
– Joku sanoi, että kännykkä on niin kuin dopamiinitutti. Kun saa dopamiinia yliannostuksen, mikään ei kiinnosta ja ajatus on samea. Kadonnut keskittymiskyky pitää saada rajoittamisella takaisin.
Puhelimesi laskee, paljonko aikaa tuhlaat somessa. Juttu jatkuu videon alla.
3:14Näin paljon MTV Uutisten toimittajat viettävät aikaa Instagramissa päivittäin.
Kännykkä pois näkyviltä
Miten kännykästä sitten pääsee eroon?
Konkreettisin keinoin, neuvoo Viljamaa.
– Päätämme, että keittiön pöydän ääressä emme käytä kännykkää tai käytämme kännykkää vain tietyn ajan, kello 18 jälkeen emme käytä. Tai työpaikalla voidaan sopia, että meidän porukkamme ei käytä kännykkää tiettynä päivänä.
Viljamaa muistuttaa, että kännykkä ei saa olla edes fyysisesti näkyvissä.
– Keskittymiskyky herpaantuu jo siitä, että näkee kännykän samassa tilassa. Eli viedään se kännykkä eri huoneeseen.
Yksi vaihtoehto on kännykkäpaasto, jolloin kännykkää ei käytetä lainkaan.
Se aika, joka selattaisiin vaikka koukuttavia kissavideoita, voidaan täyttää jollain muulla monotonisella toiminnalla, kuten palapelin tekemisellä, virkkaamisella tai neulomisella. Tällöin flow-tila syntyy Viljamaan mukaan omista ajatuksista eikä ulkoisesta räiskinnästä.
Jos homma ei meinaa onnistua, kannattaa etsiä tukea.
– Monilla on samanlaisia ongelmia. Eikö kaikissa riippuvuuksissa ole se, että se ei ole häpeä. Vertaistukea on saatavilla, koska muilla on vastaava ongelma.
Vanhemmille ja opettajille Viljamaa antaa 26 vuotta opettajana toimineena viiden lapsen isänä neuvon: sen verran voi vaatia, mihin itse pystyy.
– Uskottava johtaja rajoittaa taitavasti itseään.
Katso koko haastattelu jutun alussa olevalta videolta!
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Hän tekee töitä MTV Uutisten verkkodeskissä ja Lifestyle-toimituksessa, joissa hän seuraa uutisia ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisiin.
Voit lähettää hänelle juttuvinkkejä osoitteessa kati.hyttinen@mtv.fi.
