Millaista korona-aika on masentuneelle? Kolme suomalaista kertoo: "Olen koko ajan hirveän vihainen"

1:47
Masennuksesta kärsineet suomalaiset kertovat, miten he saavat synkkyyteen iloa

Koronakriisi voi nakertaa jo ennestään rakoilevaa mielenterveyttä ja aiheuttaa masennusoireita aiemmin terveille ihmisille. Kolme suomalaista masennuksen kanssa taistellutta kertoo, millaisia vaikutuksia pandemialla on elämään ja miten kaikesta huolimatta voi selvitä.

Kevät voi olla masentuneelle rankkaa aikaa. Tämän tietää helsinkiläinen Minna Salonen, 44. Hän on kärsinyt lievästä masennuksesta murrosikäisestä lähtien. Vuosikymmenien matkaan mahtuu kolme vakavampaa masennusjaksoa, joista viimeisin osui keväälle 2018.

– Kevät on usein vähän raskaampaa aikaa. Valo lisääntyy rajusti ja luonnossa kasvu on niin nopeaa, että kontrasti sisäisen jähmettyneisyyden kanssa on niin suuri, että se tekee kipeää, Minna luonnehtii.

Tämän vuoden keväästä erityisen kivuliaan osalle masennuspotilaista tekee koronapandemia. Maailmaa ravistelema virus on muuttanut arkirutiineja, karsinut sosiaalisia suhteita sekä siirtänyt terapiat ja kuntouttavat ryhmät etäyhteyksien varaan.

– Syvän masennuksen keskellä tarvitsee toista ihmistä, joka kuuntelee ja on läsnä. Toivo asuu ihmisten välillä, ihmisten välisessä yhteydessä, Minna sanoo.

Oireet palasivat koronan seurauksena

Turkulainen Mari Kiviniemi, 36, on kärsinyt noin 14 vuotta keskivaikeasta toistuvasti uusiutuvasta masennuksesta, epävakaavasta persoonallisuudesta ja ahdistuneisuushäiriöstä. Juuri ennen koronapandemian puhkeamista ylisosiaaliseksi itseään luonnehtiva nainen kertoi ystävilleen voivansa viimein hyvin. Vuosien psykoterapia kantoi hedelmää. Mari oli saanut osa-aikaisen työpaikan ja ohjasi nuorten aikuisten mielenterveysryhmää.

Korona muutti kaiken. Työt peruuntuivat ja ryhmä laitettiin tauolle. Tapaamiset terapeutin kanssa muuttuivat soittoajoiksi. Riskiryhmiin kuuluvat ystävät vetäytyivät koteihinsa.

Yhtäkkiä Marin täysinäinen kalenteri muuttui typötyhjäksi. Yksinäisyys ja tylsyys nostivat pintaan vanhoja kaikuja masennuksesta ja persoonallisuushäiriöstä.

– Olen koko ajan hirveän vihainen, Mari sanoo ja kertoo esimerkin.

Haastattelua edeltävänä päivänä hallitus on pitänyt tiedotustilaisuuden koronatoimien asteittaisesta purkamisesta. Kävi ilmi, että ystäviä ei saisi vieläkään tavata edes ulkona piknikin merkeissä. Mari pettyi niin pahasti, että sai raivokohtauksen. Huuto vaihtui itkuksi ja lopulta välinpitämättömyydeksi.

Uhkaava taloustilanne pelottaa

Kaikille masentuneille sosiaalinen eristäytyminen ei toki ole yksinomaan huono asia. Minna kokee, että tilanne on jopa auttanut hälventämään sosiaalista häpeän leimaa, joka mielenterveysongelmiin liittyy. Nyt kaikki ovat yhdessä haavoittuvaisempia, kun epävarmuudesta on tullut uusi normaali.

Toisille kehotus sosiaalisesta eristäytymisestä on jopa helpotus. Näin kokee esimerkiksi 44-vuotias Jari Harjula. Lopella perheensä kanssa asuva mies viihtyy yksikseen. Omakotitalon yhteydessä on pihaa ja luonto on lähellä, jos seinät alkavat kaatua päälle.

Jari kävi läpi ensimmäisen vaikean masennuksensa vuonna 2006. Täydellisyyden tavoittelu töissä ja ihmissuhdeongelmat ajoivat miehen umpikujaan, josta ainoa uloskäynti tuntui olevan kuolema. Jarilla on takanaan kolme itsemurhayritystä – viimeisin viime vuonna. Toipuminen jatkuu edelleen eikä Jari ole voinut palata työelämään.

Toipumisessa auttavat lääkitys ja dialektinen käyttäytymisterapia. Koronakriisin vuoksi hoidot ovat siirtyneet etäyhteyksiin. Jarin mielestä etäterapia on parempi kuin ei mitään, mutta mieluummin hän haluaisi keskustella vaikeista asioista oikeasti kasvokkain. Häiriötekijät, kuten kotona olevat lapset ja koirat sekä tekniikkaongelmat, haastavat entisestään masentuneen alentunutta keskittymiskykyä.

Tarvetta terapialle on koronakriisin aikanakin. Jarin masennusoireilua on pahentanut pandemian aiheuttama taloudellinen epävarmuus. Ansiosidonnaisella olevan miehen vaimo työskentelee kahvilayrittäjänä, joten taloudellinen ahdinko on todellinen.

– Tulevaisuudenkuva ei ole ruusuinen, Jari sanoo.

Pieniä ilonaiheita synkkyyteen

Tulevaisuus pelottaa Jaria ja Maria, mutta Minna uskoo, että masennustaustasta voi olla myös hyötyä koronakriisistä selviämisessä.

Vaikeiden masennusjaksojen läpi taisteleminen ja niistä selviäminen voivat kasvattaa ihmisen voimavaroja, joista on hyötyä nykyisenkaltaisessa poikkeustilanteessa. Pitkään jatkuneet ongelmat pakottavat ihmistä kohti sitä, että hän hyväksyy hankalatkin tunteensa ja epävarmuutensa. Armollisuus ja lempeys itseään kohtaan antavat psyykkistä liikkumavaraa ja vapautta, Minna luonnehtii. Joskus saa vaan maata koko päivän hyvällä omallatunnolla.

Mielen pohjamudissa vellottaessa voimat kun eivät riitä maratonin treenaamiseen parvekkeella tai jatkuviin videopuheluihin kaveriporukan kanssa. On noustava pienin askelin ja hyväksyttävä oma keskeneräisyytensä. Onnistumisen ja toivon tunnetta voivat tuoda arkisten askareiden hoitaminen, kuten pyykkien peseminen, siivoaminen tai kävelylle lähteminen.

Terveyttä ja taloutta uhkaava koronapandemia korostaa pienten hyvien asioiden löytämistä arjessa. Niitä voivat olla vaikka kasvoilla tuntuva tuulenvire kävelyllä, hymy vastaantulevan ihmisen kasvoilla, voittoputki videopelissä tai täydellisesti keittynyt aamupuuro.

– Tärkeää on, että huomaisi niitä pieniä ilonaiheita myös sen pimeyden keskellä. Vaikka ne olisivat pieniä ohimeneviä hetkiä, ne ovat lupauksia toivosta, Minna sanoo.

Omahoidosta tutut keinot auttavat kriisin keskellä

Masennuksen omahoidosta tutut elementit, kuten säännölliset arkirutiinit sekä ulkoilu ja liikunta, korostuvat korona-aikana. Yksin ei pidä jäädä, vaan asioita kannattaa purkaa tuttujen tai tuntemattomien kanssa. Sosiaalinen Mari on pitänyt yhteyttä ystäviinsä puhelimitse soittelemalla ja viestittelemällä sekä pari kertaa videopuhelulla.

– Jos jotain hyvää on, niin yleensä tekstaamisen sijaan nyt soitetaan, ja ne puhelut eivät ole mitään lyhyitä. Kaikilla on tarve puhua, Mari sanoo.

Paineesta huolimatta ihmisten tulisi muistaa myötätunto ja nähdä ihmiset ihmisinä, joilla jokaisella on omat huolensa ja ongelmansa – niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. Nyt jos koskaan tulisi muistaa kysyä, mitä toiselle kuuluu. Raadollinen suhtautuminen toisen mielenterveyteen voi sysätä pohjalta ylöspäin kavunneen ihmisen takaisin mielen syvimpiin syövereihin.

Minna sanoo, että joskus jopa psyykkistä kipua rankempaa voi olla se, miten sen kanssa tulee kohdatuksi.

Usko parempaan auttaa jaksamaan

Nykytilanne on monelle masentuneelle erityisen vaikea ja masennusoireista kärsivät muutkin kuin diagnoosin saaneet. Vaikka epävarma tulevaisuus kauhistuttaa, on elämässä myös toivoa. Usko parempaan ja odotus tulevasta auttavat jaksamaan.

Toiveikas ajattelu on auttanut nostamaan Jarin pohjalta kerta toisensa jälkeen. Esimerkiksi vuonna 2017 hänen elämänsä pelasti bändi, jonka keikkakuskina Jari toimi.

– Pitää olla mielekkäitä asioita, joita odottaa. Muuten masennuksessa on harmaa meininki.

Masentunutta mieltä kannattaa yrittää koronakriisinkin aikana kohottaa tekemällä asioita, joista tulee hyvä olo. Jarilla se on kitaransoitto omaksi ilokseen, Minnalla mielenterveysasioiden edistäminen kokemusasiantuntijana ja luonnossa liikkuminen, Marilla dekkareiden lukeminen ja aikuisten värityskirjojen värittäminen.

Kriisin voi suhtautua myös arvokkaana oppituntina elämästä. Vaikka Jarista lasten opiskelun tukeminen on välillä rankkaa, auttaa se samalla ennen töihinsä uppoutunutta isää tutustumaan lapsiinsa uudestaan ja entistä paremmin.

Se on varsin positiivinen oppitunti.

Hae apua ennemmin aikaisin kuin myöhään

Taipumus masennukseen ei välttämättä koskaan häviä, mutta sen kanssa voi oppia elämään, kun oppii olemaan lempeä ja armollinen itseään kohtaan. Jokaisella ihmisellä on oikeus asettaa omat tavoitteensa itse eikä määritellä itseään ulkopuolisten silmin.

Tärkeää on myös hakea apua, jos tuntuu, etteivät omat voimat riitä. Apua saa koronakriisistä huolimatta. Matalan kynnyksen keskustelupalveluita ovat Kriisipuhelin ja Sekasin-chat. Jos olo käy sietämättömäksi, tulee ottaa yhteys oma kunnan terveydenhuoltoon ja mielenterveyspalveluihin. Välitöntä apua tarvittaessa tulee soittaa hätänumeroon 112.

Apua on parempi hakea aikaisin kuin myöhään. Pohjan kautta kuljettu tie takaisin kiinni elämänsyrjään on kova koulu.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja