Tutkimus: Näin keski-ikäinen voi saada yhtä skarpit aivot kuin parikymppisellä – 15 minuuttia päivässä riittää!

Näin huolehdit aivoistasi 18:30
Katso videolta, miten aivoista kannattaa pitää huolta.

Harvardin lääketieteellisen yliopiston tutkimuksessa selvisi tehokas ja helppo keino, jonka avulla keski-ikäiset voivat saavuttaa parikymppisten aivojen terveyden.

Neurologi Sara Lazarin mukaan ihmisillä, jotka meditoivat päivittäin, on enemmän harmaata ainetta aivojen etuotsalohkon aivokuoressa. Aivokuori liittyy muun muassa päätösten tekemiseen sekä työmuistiin.

Harmaan aineen määrä aivoissa alkaa yleensä vähentyä noin 30-vuotiaana. Esimerkiksi Muistiliiton mukaan elämäntavoilla on paljon vaikutusta aivojen terveyteen ja aktiivisesti liikkuvilla henkilöillä on vähemmän iän tuomia muutoksia muistitoiminnoissa. 

Vastaus löytyi oman kokemuksen kautta

Neurologi Lazar päätyi tutkimaan meditaation vaikutuksia vahingossa. Harjoitellessaan maratonia varten Lazar kärsi eri vammoista, ja hänen fysioterapeuttinsa käski Lazaria venyttelemään enemmän.

Tätä kautta Lazar löysi tiensä joogan pariin.

Insider.com-sivuston mukaan jooganopettaja väitti Lazarille, että jooga lisäisi myötätuntoa ja jopa "avaisi sydämen". Lazar suhtautui aluksi epäilevästi väitteisiin, mutta huomasi ajan myötä olevansa rauhallisempi.

– Pystyin käsittelemään vaikeita tilanteita paremmin. Huomasin olevani paljon avoimempi ja myötätuntoisempi ja pystyin näkemään asioita myös toisesta näkökulmasta, Lazar sanoo.

Lopulta Lazar päätyi tutkimaan syvällisemmin mindfulness-kirjallisuutta, ja hän löysi enemmän todisteita siitä, että meditoiminen vähentää stressiä, masennusta sekä ahdistusta.

Tulokset olivat hämmästyttäviä

Lazarin ensimmäinen tutkimus vertaili kahta eri ryhmää. Toisessa ryhmässä oli meditointia pitkään harrastaneita ihmisiä, ja toisessa ryhmässä oli ihmisiä, jotka eivät koskaan olleet edes kokeilleet sitä.  

Tulokset osoittivat, että heillä, joilla oli pitkä meditointitausta, oli harmaan aineen määrä lisääntynyt aivojen eri alueilla. Harmaata ainetta oli enemmän esimerkiksi kuulo- tai tuntoaivokuoressa.

Tutkijat huomasivat lisäksi, että meditoivilla ihmisillä oli enemmän harmaata ainetta myös aivojen etuotsalohkon aivokuoressa, joka liittyy päätöksen tekoon ja työmuistiin.

Yleisesti ihmisillä aine vähenee ikääntyessä, mutta meditoineilla 50-vuotiailla oli tutkimuksen mukaan jopa sama määrä harmaata ainetta aivokuoressa kuin ihmisillä, jotka olivat parikymppisiä.

Jo vartin meditoinnilla positiivisia vaikutuksia

Lazar ja hänen tutkimusryhmänsä halusivat varmistaa, ettei meditoivilla ihmisillä ollut enemmän harmaata ainetta jo tutkimuksen alussa, joten he järjestivät toisen tutkimuksen.

Siinä he laittoivat ihmiset, jotka eivät olleet koskaan meditoineet, harrastamaan sitä kahdeksan viikon ajan.

Lopputulokset hämmästyttivät tutkijaryhmän. Jo kahdeksan viikon meditointi paransi aivojen terveyttä. Aivojen eri osat paksuuntuivat, esimerkiksi vasen hippokampus, joka säätelee oppimista, muistamista ja tunteita.

Lisäksi ensi kertaa meditaatiota harrastaneilla aivoissa näkyi pienentynyt amygdala-alue, joka liittyy esimerkiksi ahdistukseen ja pelkoon. Se on yhteydessä myös stressitasojen laskuun.

Tutkimuksen mukaan suositeltu määrä meditointia on noin puoli tuntia päivittäin, mutta jo vartin meditoimisellakin on positiivisia vaikutuksia. 

– Joskus viisikin minuuttia on riittävä aika. Meditointi on kuin treenaamista. Treenaaminen kolme kertaa viikossa on hyvä juttu. Mutta jos pystyt tekemään jotain pientä joka päivä, sekin on hyvä asia, sanoo Lazar.

Lue myös:

    Uusimmat