Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Tutkimus: Näin keski-ikäinen voi saada yhtä skarpit aivot kuin parikymppisellä – 15 minuuttia päivässä riittää!

18:30Näin huolehdit aivoistasiKatso videolta, miten aivoista kannattaa pitää huolta.
Julkaistu 21.12.2019 16:01

Riika Tauriainen

riika.tauriainen@mtv.fi

Harvardin lääketieteellisen yliopiston tutkimuksessa selvisi tehokas ja helppo keino, jonka avulla keski-ikäiset voivat saavuttaa parikymppisten aivojen terveyden.

Neurologi Sara Lazarin mukaan ihmisillä, jotka meditoivat päivittäin, on enemmän harmaata ainetta aivojen etuotsalohkon aivokuoressa. Aivokuori liittyy muun muassa päätösten tekemiseen sekä työmuistiin.

Harmaan aineen määrä aivoissa alkaa yleensä vähentyä noin 30-vuotiaana. Esimerkiksi Muistiliiton mukaan elämäntavoilla on paljon vaikutusta aivojen terveyteen ja aktiivisesti liikkuvilla henkilöillä on vähemmän iän tuomia muutoksia muistitoiminnoissa. 

Vastaus löytyi oman kokemuksen kautta

Neurologi Lazar päätyi tutkimaan meditaation vaikutuksia vahingossa. Harjoitellessaan maratonia varten Lazar kärsi eri vammoista, ja hänen fysioterapeuttinsa käski Lazaria venyttelemään enemmän.

Tätä kautta Lazar löysi tiensä joogan pariin.

Insider.com-sivuston mukaan jooganopettaja väitti Lazarille, että jooga lisäisi myötätuntoa ja jopa "avaisi sydämen". Lazar suhtautui aluksi epäilevästi väitteisiin, mutta huomasi ajan myötä olevansa rauhallisempi.


– Pystyin käsittelemään vaikeita tilanteita paremmin. Huomasin olevani paljon avoimempi ja myötätuntoisempi ja pystyin näkemään asioita myös toisesta näkökulmasta, Lazar sanoo.

Lopulta Lazar päätyi tutkimaan syvällisemmin mindfulness-kirjallisuutta, ja hän löysi enemmän todisteita siitä, että meditoiminen vähentää stressiä, masennusta sekä ahdistusta.

Neurologi Lazar löysi kirjallisuudesta viittauksia siihen, että meditointi vähentää kipua sekä unettomuutta. Kuvituskuva.Shutterstock

Tulokset olivat hämmästyttäviä

Lazarin ensimmäinen tutkimus vertaili kahta eri ryhmää. Toisessa ryhmässä oli meditointia pitkään harrastaneita ihmisiä, ja toisessa ryhmässä oli ihmisiä, jotka eivät koskaan olleet edes kokeilleet sitä.  

Tulokset osoittivat, että heillä, joilla oli pitkä meditointitausta, oli harmaan aineen määrä lisääntynyt aivojen eri alueilla. Harmaata ainetta oli enemmän esimerkiksi kuulo- tai tuntoaivokuoressa.

Tutkijat huomasivat lisäksi, että meditoivilla ihmisillä oli enemmän harmaata ainetta myös aivojen etuotsalohkon aivokuoressa, joka liittyy päätöksen tekoon ja työmuistiin.

Yleisesti ihmisillä aine vähenee ikääntyessä, mutta meditoineilla 50-vuotiailla oli tutkimuksen mukaan jopa sama määrä harmaata ainetta aivokuoressa kuin ihmisillä, jotka olivat parikymppisiä.

Lue lisää: Tutkijoiden hämmentävä löydös: Tästä syystä sinun ei kannattaisi ajatella liikaa

Jo vartin meditoinnilla positiivisia vaikutuksia

Lazar ja hänen tutkimusryhmänsä halusivat varmistaa, ettei meditoivilla ihmisillä ollut enemmän harmaata ainetta jo tutkimuksen alussa, joten he järjestivät toisen tutkimuksen.

Siinä he laittoivat ihmiset, jotka eivät olleet koskaan meditoineet, harrastamaan sitä kahdeksan viikon ajan.

Lopputulokset hämmästyttivät tutkijaryhmän. Jo kahdeksan viikon meditointi paransi aivojen terveyttä. Aivojen eri osat paksuuntuivat, esimerkiksi vasen hippokampus, joka säätelee oppimista, muistamista ja tunteita.

Lisäksi ensi kertaa meditaatiota harrastaneilla aivoissa näkyi pienentynyt amygdala-alue, joka liittyy esimerkiksi ahdistukseen ja pelkoon. Se on yhteydessä myös stressitasojen laskuun.

Tutkimuksen mukaan suositeltu määrä meditointia on noin puoli tuntia päivittäin, mutta jo vartin meditoimisellakin on positiivisia vaikutuksia. 

– Joskus viisikin minuuttia on riittävä aika. Meditointi on kuin treenaamista. Treenaaminen kolme kertaa viikossa on hyvä juttu. Mutta jos pystyt tekemään jotain pientä joka päivä, sekin on hyvä asia, sanoo Lazar.

Lue myös: Nainen meditoi joka päivä kuukauden ajan – näin kävi

Lähteet: Harvardin yliopiston tutkimus, Insider.com, Muistiliitto

Lisää aiheesta:

Helppo keino arjessa toisi välittömiä hyötyjä aivoilleNukutko huonosti? Tutkimus havaitsi ikävät seuraukset aivoilleKolumbialais-suomalainen tutkija käytti itseään koehenkilönä – paljastui yllättävä tieto liikunnan ja aivojen yhteydestäUnohteletko asioita? Aivot alkavat kutistua jo kolmekymppisenä – kuusi tapaa suojata muistiaJo tämä määrä liikuntaa tekee hyvää aivoilleJo vartti viikossa riittää: Tämä harrastus voi "nuorentaa" aivoja
TutkimustuloksetTerveys ja hyvinvointiMielenhallintaIkääntyminenLifestyle

Tuoreimmat aiheesta

Tutkimustulokset
  • 19:09
    Terveys ja hyvinvointi

    Kärsitkö matkapahoinvoinnista? Yllättävä keino voi helpottaa oloa

  • 14:15
    Unettomuus

    Pitkään jatkuneella unettomuudella huolestuttavia seurauksia – "Voi olla varhainen varoitusmerkki"

  • to18:52
    Terveys ja hyvinvointi

    Miten nukut? Tämä seikka yöllä voi lisätä sydänsairauksien riskiä

  • to06:38
    Sydänterveys

    Syötkö melatoniinia? Huolestuttava havainto pitkäaikaiskäytöstä

  • ti14:52
    Sairaudet ja taudit

    Tutkimusväite: Jo yksi kevytlimu päivässä voi lisätä maksasairauden riskiä