Suomalainen kulttuuri ei muodostu yhdestä tarinasta, vaan se on kokoelma erilaisia tarinoita.
Taidesäätiöiden yhdistyksen 20-juhlavuotisjuhlansa kunniaksi järjestetty näyttely on avannut ovensa yleisölle. Näyttelyssä käsitellään suomalaisten luontosuhdetta, mielenmaisemaa ja identiteettiä.
Se kokoaa yhteen kymmenen taidesäätiön kokoelmista valittuja teoksia, jotka ovat olleet merkittäviä suomalaisen identiteetin rakentamisessa.
Näyttelyn kuraattori Annamari Vänskä kertoo, että suomalaisten mieli on siirtynyt vuosien varrella globaalimpaan suuntaan. Nykyteoksissa korostuukin kannanotto nykyajan globaaleihin ilmiöihin kuten ilmastonmuutokseen tai ihmisoikeusrikkomuksiin.
– Sata vuotta sitten rakennettiin sitä Suomea, jonka monet tunnistavat suomalaisuudeksi. Nyt ajatellaan globaalisti. Ihmiset pohtivat, miten maailman tapahtumat vaikuttavat meihin yksilöinä ja kansana.
Vänskä kertoo, ettei suomalaisuutta voi selittää yhdellä tarinalla, sillä kulttuurimme rakentuu monista eri näkökulmista.
Itse näyttelyssä nostetaan esiin esimerkiksi suomalaisia tasa-arvonäkemyksiä, luontosuhdetta, ilmastonmuutosta sekä urheiluakin.
– Taiteilijat ovat pyrkineet tuomaan esille eri ihmisryhmiä ja luokkia niin, etteivät ne luo kuvaa vain yhdenkaltaisesta Suomesta.
– Näyttely tuo esiin sen, ettei meillä ole yhtä tarinaa siitä, keitä olemme, vaan erilaisia risteäviä ja jopa ristiriitaisia tarinoita.
Taitelijat identiteetin luojina
Muotoilija Laura Juslin ja arkkitehti Lilli Maunula ovat tehneet suuren verhoteoksen, jonka läpi voi kulkea.
Kävijä voi aistia tuolloin neljän vuodenajan tuomat tunnelmat. Kaksikko uskoo, että valon voimakkaan vaihtelun täytyy vaikuttaa siihen, millaisia suomalaiset ovat.
– Toivomme, että ihmiset tuntevat rauhaa astuessaan taideinstallaatioon.
Vaatesuunnittelija Ilona Hyökyläinen on taas tehnyt kaksi vaateteosta, jotka ovat saaneet inspiraationsa hänen perheensä historiasta.
Hyökyläisen isomummo menetti useita sisaruksiaan ja vaatteet on nimetty kahden kuolleen sisaruksen mukaan.
– Etsin tietoa 1800-luvun lopun muodista ja otin siitä vaikutteita vaatteisiin, Hyökyläinen kertoo.
Vaatekappaleet on tehty kierrätystekstiileistä, jotka hän on saanut jätehuollosta. Hyökyläinen toivoo, että vaatteita katsova saa henkäyksen vanhasta ajasta, mutta myös tuulahdusta nykyajastakin.
Hän uskoo, että teos kertoo ihmisten vahvuudesta ja sinnikkyydestä.
Annamari Vänskän mielestä on tärkeää nostaa arvoon taiteilijoiden työn arvo. Hänen mielestään taiteesta puhutaan nykyään liian usein ylimääräisenä lisänä ihmisten elämässä, vaikka asia ei ole niin.
– Taiteilijat ovat suuressa roolissa suomalaisen identiteetin luojina. Ilman taiteilijoita ei olisi suomalaisuutta lainkaan, Vänskä kertoo.