Tutkijat havaitsivat suositun dieetin yhteyden sydänsairauksiin – "Syytä tarkkailla ja seurata kolesteroliarvoja säännöllisesti"

Ravitsemusterapeutti: näin onnistut elämäntaparemontissa 4:13
Katso videolta ravitsemusterapeutin vinkit elämäntaparemonttiin.

Ketoruokavalio ja vastaavat vähähiilihydraattisuuteen perustuvat ruokavaliot saattavat olla yhteydessä korkeampaan sydänsairauksien riskiin, uusi tutkimus selvitti.

Ketodieetti on useiden suomalaisten suosima tapa hallita tai pudottaa painoa, mutta uuden tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että dieettiä harkitsevan on syytä olla tietoinen sen mukanaan tuomista terveysriskeistä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vähähiilihydraattista ja paljon rasvoja sisältävää ketogeenistä ruokavaliota muistuttavaa dieettiä noudattavat ihmiset olivat yli kaksi kertaa suuremmassa riskissä saada useita vakavia sydän- ja verisuonikomplikaatioita, kertoo New York Post.

Tutkimus, jota ei ole vielä vertaisarvioitu, esiteltiin vuosittaisessa tiedetapahtumassa, jonka järjestivät Amerikan kardiologian yliopisto ja Maailman kardiologian kongressi.

Tulosten mukaan LCHF-ruokavaliota (ketogeenistä ruokavaliota) noudattavilla oli korkea riski kohonneeseen LDL-kolesteroliin, joka tunnetaan "pahana" kolesterolina. Ruokavalio lisäsi myös apolipoproteiini-B:n määrää elimistössä, joka lisää LDL-kolesterolin nousua ja voi enteillä sydänsairautta.

Tutkijat havaitsivat myös, että LCHF-ruokavalion käyttäjillä oli suurempi tyydyttyneiden rasvojen kokonaisrasvojen saanti ja kaksinkertainen eläinperäisten rasvanlähteiden kulutus (33 prosenttia) verrattuna sekaruokavaliota noudattaviin (16 prosenttia).

– Havaitsimme LCHF-ruokavaliota noudattavien osallistujien joukossa, että niillä, joilla oli korkeimmat LDL-kolesterolitasot, oli suurin riski sydän- ja verisuonitapahtumiin, kertoo lääkäri ja tieteilijä Iulia Iatan Saint Paulin sairaalan Terve sydän -ohjelmasta lehdistötiedotteessa. 

Näin tutkimus toteutettiin

Tutkimus toteutettiin vertailemalla kahta eri ruokavaliota noudattavaa tutkimusryhmää toisiinsa. Ensimmäisessä ryhmässä oli 305 LCHF-ruokavaliota noudattavaa ihmistä. Toisessa ryhmässä oli 1200 sekasyöjää, joilla oli tasapainoiset ruokailutottumukset.

Tutkimusryhmä määritteli LCHF-ruokavalion tarkoittavan sitä, että 45 prosenttia päivän syödyistä kaloreista tuli rasvoista ja 25 prosenttia hiilihydraateista.

Tutkimuksessa käytettävä data poimittiin Ison-Britannian Biopankista, johon on tallennettu useiden ihmisten terveystiedot vähintään yhden vuosikymmenen ajalta.

Tutkijat huomioivat myös, että 73 prosenttia tutkimukseen osallistuvista oli naisia, joiden keski-ikä oli 54 vuotta ja keskimääräinen painoindeksi 27,7. Sekasyöjien ryhmässä keskimääräinen painoindeksi oli 26,7.

– Löydöksemme antavat ymmärtää, että LCHF-dieetin aloittamista harkitsevan pitää olla tietoinen siitä, että se voi johtaa LDL-kolesterolin nousuun. Ennen ruokavalion aloittamista jokaisen tulisi konsultoida asiasta terveydenhuollon asiantuntijaa, Iatan sanoo.

– Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavien on syytä tarkkailla ja seurata kolesteroliarvojaan säännöllisesti. Lisäksi heidän tulisi puuttua muihin mahdollisiin sydänsairauksien tai aivohalvauksen riskitekijöihin elämässään, kuten diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen, liikkumattomuuteen ja tupakointiin.

Tutkijat kuitenkin huomasivat, ettei LCHF-ruokavalio vaikuta samalla tavalla kaikkien ihmisten kehoihin ja siksi lisätutkimusta kyseisen dieetin vaikutuksista terveyteen tarvitaan lisää.

Ketodieetti rajoittaa kehon saamia hiilihydraatteja

Ketodieetti tai ketogeeninen ruokavalio koostuu tavallisesti 10 prosentista hiilihydraatteja, 20–30 prosentista proteiinia ja 60–80 prosentista rasvaa. Erilaiset variaatiot ketoilusta ovat nostaneet suosiotaan viime vuosina nopeana painonpudotuskeinona.

Asiantuntijat ovat jo aiemmin varoittaneet, että ketodieetillä voi olla pitkäaikaisia ​​haittavaikutuksia sydämeen ja se voi johtaa useisiin muihin epämiellyttäviin sivuvaikutuksiin kuten "ketohaaroihin", joilla viitataan epämiellyttävään hajuun intiimialueella.

Kyseessä on ruokavalio, joka toimii rajoittamalla kehon hiilihydraattisaantia, mikä pakottaa kehon hajottamaan enemmän rasvaa saadakseen energiaa hiilihydraattivajausta korvatakseen. Rasvan hajoaminen tuottaa ketoaineita, kemikaaleja, joita elimistö käyttää energiakseen hiilihydraattien puuttuessa.

Asiantuntijat varoittavat, että LCHF-ruokavalio jättää ulkopuolelle myös elimistölle ja terveydelle tärkeitä ravintoaineita, joita saamme muun muassa dieettiin kuulumattomista hedelmistä, palkokasveista ja täysjyvätuotteista. Tämän vuoksi ruokavalio ei sovi kaikille, vaikka ketogeenisen ruokavalion on huomattu esimerkiksi vähentävän epilepsiaa sairastavien lasten kohtauksia.

Uudet havainnot osoittivat vain yhteyden ruokavalion ja suuren sydäntapahtumien riskin välillä, eivät syy-yhteyttä, tutkijat huomauttivat ja siksi he ehdottavat, että tutkimuksia pitäisi tehdä lisää.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio kuormittaa ympäristöä

Ruokavalio ei kuitenkaan ole ongelmaton myöskään yhteiskunnallisella tasolla. Ketogeenisen ruokavalion on tieteellisesti todettu olevan yksi ympäristöä kuormittavimmista ruokavalioista. Ruokavalion on arvioitu tuottavan lähes 30 kiloa hiilidioksidia jokaista syötyä 1000 kaloria kohden.

Vaikka nämä trendidieetit voivat vaikuttaa houkuttelevilta heille, jotka yrittävät laihtua nopeasti, varoittavat asiantuntijat, etteivät ne ole pitkän aikavälin ratkaisuja.

– Painonpudotus voi tuntua pelottavalta tehtävältä, mutta todellisuudessa sen ei tarvitse olla sitä, sanoo Courtney McCormick, Nutrisystemin ravitsemusterapeutti.

– Paras tapa päästä painonpudotustavoitteeseen ja voittaa haasteet, on löytää edullinen ohjelma, joka auttaa joka vaiheessa esimerkiksi tarjoamalla reaaliaikaisen tuen, intuitiivisen syömisen sovelluksen ja vinkkejä proteiinipitoisiin aterioihin, jotta pysyt kylläisenä pidempään, McCormick sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat