Ketogeeninen ruokavalio yhdistettiin 70 prosentin laskuun masennusoireissa uudessa pilottitutkimuksessa, kertoo Psypost-sivusto.
Uuden tutkimuksen mukaan hyvin koostettu ketogeeninen ruokavalio, jota noudatettiin vähintään 10 viikkoa, saattaisi liittyä masennusoireiden merkittävään vähenemiseen.
Translational Psychiatry -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa nähtiin huomattavia parannuksia osallistujien hyvinvoinnissa ja siinä, miten he suoriutuivat useissa kognitiivisissa testeissä.
Tutkimusryhmän hypoteesi oli, että erittäin vähähiilihydraattisesta ketogeenisesta ruokavaliosta voisi olla hyötyä niille opiskelijoille, jotka saavat hoitoa masennukseensa. Tutkijoiden mukaan tämä ruokavalio tekee hyvää aineenvaihdunnalle.
Kasvava määrä todisteita yhdistää tietyt ongelmat, kuten insuliiniresistenssin ja ylimääräisen kehon rasvan, lisääntyneeseen masennusriskiin, mahdollisesti tulehduksellisten reittien kautta, Psypost kertoo.
Kaikki osallistujat saivat saman ruokavaliointervention ilman verrokkiyhmää.
Mukaan rekrytoitiin Ohion osavaltionyliopiston opiskelijoita, joilla oli diagnosoitu vakava masennushäiriö ja jotka olivat terapian piirissä tai käyttivät lääkitystä tilaansa varten.
24 opiskelijasta 16 suoritti koko 10–12 viikon intervention.
– Yksi asia, josta halusimme olla varmoja, oli se, että tarjosimme hoitoa ihmisille, jotka täyttivät diagnostiset kriteerit vakavalle masennushäiriölle, sanoi tutkimuksen teossa mukana ollut kliinisen psykologian professori Jennifer Cheavens.
Jokaisella osallistujalla oli alussa noin kahden ja puolen tunnin haastattelu ja sen jälkeen viikoittaiset oirearvioinnit.
Tutkijat muistuttavat kuitenkin, että heidän havainnoillaan on rajoituksensa.Shutterstock
Perehdytys ruokavalioon
Ennen ruokavalion aloittamista jokainen osallistuja sai yksityiskohtaisen koulutussession.
Osallistujia ohjeistettiin rajoittamaan hiilihydraattien saanti alle 50 grammaan päivässä, syömään kohtuullisen määrän proteiinia ja saamaan loput kilokaloreistaan rasvasta, painottaen elintarvikkeita, joita ei ole paljon prosessoitu, kuten oliiviöljyä, pähkinöitä ja rasvaista kalaa.
Tutkimusryhmä toimitti joitakin perusketoruokia osallistujille. Lisäksi heille tarjottiin jatkuvaa tukea ravitsemusterapeuteilta.
– Oli erittäin tärkeää varmistaa, että osallistujat tiesivät, mihin olivat ryhtymässä, sanoi Drew Decker, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja.
– Ja iso osa ruokavalion noudattamisen mahdollisuuksien lisäämistä oli puhuminen jokaisen kanssa siitä, mistä he pitävät ja mistä eivät, jotta voisimme räätälöidä heille joitain ehdotelmia siitä, miten he voisivat rakentaa ruokavalionsa.
Osallistujat raportoivat masennusoireistaan kahden viikon välein. Heidän masennuksensa arvioitiin tutkimuksen alussa, puolivälissä ja lopussa masennuksen arviointiasteikolla.
Opiskelijat mittasivat aamuisin veren ketoaine- ja glukoositasonsa. Heidän kehon koostumuksensa skannattiin, heiltä otettiin verinäytteitä ja he tekivät sarjan kognitiivisia testejä.
Tulokset: Mielialan, kehon ja kognition paraneminen
Tulosten perusteella masennusoireet näyttivät vähenevän. Niiden 16 opiskelijan keskuudessa, jotka suorittivat tutkimuksen, raportoidut masennuspisteet laskivat keskimäärin 69 prosenttia intervention alusta loppuun. Kliinikon arvioimat pisteet osoittivat samansuuntaisen, 71 prosentin, laskun.
Jokaisen osallistujan masennuspisteissä tapahtui parannusta. Tutkijoiden mukaan kukaan ei enää tutkimuksen lopussa täyttänyt kohtalaisen tai vakavan masennuksen kriteerejä.
Ryan Patel, Ohion osavaltion yliopiston psykiatri, tapasi opiskelijoita kokeen aikana.
– Lääkitysten ja neuvonnan keskimääräinen efektikoko 12 viikon jälkeen on noin 50 prosenttia ja näimme olennaisesti suuremman tuloksen, hän sanoi.
– On merkittävä havainto, että kautta linjan reaalimaailman ympäristössä kaikkien tila koheni ja että osallistujamme eivät tarvinneet enempää hoitoa tai hätäinterventiota.
Mielenterveysparannusten rinnalla osallistujat kokivat fyysisiä muutoksia. Yhtä lukuun ottamatta kaikki opiskelijat laihtuivat, keskimäärin viisi kilogrammaa. Painonlasku johtui pääasiassa kehon rasvasta.
Verianalyysi paljasti 32 prosentin nousun aivoista peräisin olevassa neurotrofisessa tekijässä (BDNF), joka on hermosolujen terveydelle tärkeä proteiini.
Lisäksi leptiinin kohdalla ilmeni 52 prosentin lasku. Leptiini on kehon rasvaan ja ruokahaluun liittyvä hormoni.
Millaista lounasruokaa arjessa kannattaa suosia? Juttu jatkuu videon alla.
Ruokavalio näytti parantavan myös kognitiivisia toimintoja. Merkittäviä parannuksia havaittiin testeissä, jotka mittasivat episodista muistia, prosessointinopeutta ja toiminnanohjausta.
Esimerkiksi tutkimuksen lopussa osallistuja muistivat luettelosta enemmän sanoja ja suorittivat symbolien yhdistämistehtäviä nopeammin kuin alussa. Lisäksi heidän itsearvioitu yleinen hyvinvointinsa lähes kolminkertaistui intervention aikana.
Tutkijat yrittivät selvittää, johtuiko masennuksen lievittyminen pelkästään painonpudotuksesta vai ketoaineiden esiintymisestä veressä. He eivät kuitenkaan löytäneet merkittävää tilastollista korrelaatiota. Tämä viittaa siihen, että ruokavalion myönteiset vaikutukset mielialaan saattavat johtua monimutkaisemmista biologisista muutoksista pelkän painonlaskun sijaan.
– Ajatuksena on, että ketogeeninen ruokavalio toimii useiden mahdollisesti erilaisten mekanismien kautta; ruokavalioon liittyy koko joukko fysiologisia aineenvaihdunnan mukautuksia, jotka saattavat olla päällekkäisiä masennuksen patofysiologian kanssa, selitti Jeff Volek, tutkimuksen vanhempi kirjoittaja ja ihmistieteiden professori Ohion osavaltonyliopistosta.
Tunnista pehmeän ja kovan rasvan lähteet. Juttu jatkuu videon alla.
1:13Laillistettu ravitsemusterapeutti Tuija Pusa kertoo, mitkä yleiset elintarvikkeet sisältävät paljon kovaa rasvaa ja miten pehmeää rasvaa saa lisättyä ruokavalioonsa.
Rajoitukset ja tulevaisuuden näkymät
Tutkimukseen liittyy kuitenkin useita rajoitteita. Tutkimuksen asetelma oli sellainen, ettei se pystynyt erottamaan pelkän ruokavalion vaikutusta muista samanaikaisista tekijöistä.
Pieni otoskoko ja se, että osallistujat ilmoittautuivat vapaaehtoisesti ruokavaliotutkimukseen, voi myös vaikuttaa tuloksiin.
Lisäksi toistuva kognitiivinen testaus voi joskus johtaa parempiin pisteisiin harjoittelun vuoksi eikä tätä vaikutusta voitu sulkea pois ilman kontrolliryhmää.
Tarvitaankin lisää tutkimusta näiden havaintojen vahvistamiseksi, tutkijat kirjoittavat. Suuremmat, satunnaistetut kontrolloidut kokeet voisivat selkeämmin eristää ruokavalion vaikutuksen.
Näistäkin seikoista huolimatta tutkijat pitävät tuloksia lupaavana askeleena kohti uusia hoitovaihtoehtoja.
Ketodieetti on monien suosima tapa hallita tai pudottaa painoa, mutta dieettiä harkitsevan on syytä olla tietoinen sen mukanaan tuomista terveysriskeistä.
Ketodieetti tai ketogeeninen ruokavalio koostuu tavallisesti 10 prosentista hiilihydraatteja, 20–30 prosentista proteiinia ja 60–80 prosentista rasvaa. Erilaiset variaatiot ketoilusta ovat nostaneet suosiotaan viime vuosina nopeana painonpudotuskeinona.
Ketoruokavalio ja vastaavat vähähiilihydraattisuuteen perustuvat ruokavaliot saattavat kuitenkin olla yhteydessä korkeampaan sydänsairauksien riskiin, varoittaa eräs aiemmin julkaistu tutkimus.
