Tutkija ei usko, että Turkki ratifioi Nato-jäsenyyksiä ennen vaalejaan – Erdogan voi ottaa protestit henkilökohtaisesti ja lisätä vaatimuksia

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on vaatinut Ruotsia ja Suomea luovuttamaan 130 terroristia Turkkiin, kertoo turkkilaismedia.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioi, että Erdoganin puheet ovat kiristyneet, mutta kyseessä on myös retoriikan kiristyminen lähestyvien vaalien vuoksi. Turkissa käydään parlamentti- ja presidenttivaalit kesällä.

Alarannan mukaan Erdogan on voimistanut uhoa muun muassa Kreikkaa vastaan maiden välisiin ongelmiin liittyen. Lisäksi viimeksi eilen Erdogan sanoi Ranskan, Ison-Britannian ja Saksan tukevan terroristeja.

Alarannan mielestä olisi kuitenkin mahdollista, että Nato-prosessissa oltaisiin tässä tilanteessa, vaikka Turkin vaalit olisivat vasta neljän vuoden päästä. Kuitenkin nyt tilannetta pyritään käyttämään vaaliaseena.

– Sehän ei suoraan välttämättä kannatusnumeroiksi muutu.

Lue myös: Presidentti Niinistö kommentoi Erdoganin ukaaseja MTV:lle: Tietääkseni Turkki ei ole esittänyt Suomelle uusia vaatimuksia

Mielenosoitukset voivat vaikuttaa Turkin vaatimuksiin

Vaadittujen luovutusten kasvamisen taustalla voi olla myös Erdoganin hallitsemaa Turkkia vastaan pidetty mielenosoitus Tukholmassa. Erdogania esittävä nukke nostettiin roikkumaan kaupungintalolle mielenosoituksessa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on sanonut, että hän tulkitsee viikonloppuisten mielenosoitusten vaikuttavan Turkin vaatimuksiin.  

– Erdogan saattaa näistä myös itse innostua ja ottaa ne ikään kuin henkilökohtaisesti. Sitten nämä numerot vaan kasvavat siitä, Alaranta arvioi.

Lue myös: Ulkoministeri Haavisto: Suomella ei ole tietoa uusista Turkin vaatimuksista

Alaranta muistuttaa, että mielenosoitukset eivät ole luoneet tilannetta tai muuta perusasetelmaa.

– Vaikka Ruotsissa ei olisi nähty yhtään ainoaa kurdien mielenosoitusta tänä aikana, jumi olisi silti edelleen päällä, koska Turkki päätti viime keväänä tällaisen asian tähän tehdä.

Haaviston mukaan Suomi ei ole saanut virallista tietoa Turkin vaatimuksista uusien terrorismista epäiltyjen henkilöiden luovuttamisesta.

Lue myös: Tukholmassa mielenosoittajat roikottivat Erdogan-nukkea jaloista ja viittasivat Mussolinin kohtaloon – Turkki suuttui

Ruotsin ja Suomen matka Turkkiin peruuntui

Ruotsin valtiopäivien puhemiehen Andreas Norlénin oli tarkoitus matkustaa Turkin parlamentin vieraaksi, mutta Turkki peruutti kutsun mielenosoitusten jälkeen.

 Myös puhemies Matti Vanhasen oli tarkoitus matkustaa samalla koneella parlamentin vieraaksi, mutta hänenkin matkansa peruuntui.

Alarannan mukaan kyseessä on Turkin puolelta näpäytys liittyen mielenosoituksiin. Hän ei kuitenkaan usko, että matkojen peruuntuminen muuttaa asioita.

 Erdogan haluaa kansalaismielisille kannattajilleen näyttäytyä hyvin vahvana ja päättäväisenä johtajana.

Milloin jäsenyys olisi ratifioitu?

Nato-jäsenyyksien toteutuminen on kiinni vielä Turkin ja Unkarin ratifioinneista.  

Unkari on luvannut hoitaa ratifioinnin helmikuun alussa, mutta Turkki ei ole missään vaiheessa antanut ratifioinnille aikataulua.

Jos Turkki haluaa ratifioida Suomen ja Ruotsin muodollisesti parlamentin kautta, aikaikkuna jää pieneksi. Parlamentti jää vaalitauolle viimeistään maaliskuussa.

Alarannan mukaan näyttää vahvasti siltä, että ratifioinnit voisivat toteutua kesällä vaalien jälkeen. Tällöin oleellisia kysymyksiä on kaksi: onko Erdogan varmistanut paikkansa Turkin johdossa ja onko Yhdysvaltojen kanssa näköpiirissä hävittäjäkauppoja.

Presidentti Joe Bidenin hallinnon on kerrottu suunnittelevan F-16-hävittäjien myymistä Turkille. Wall Street Journal -lehden nimettömien hallintolähteiden mukaan tarkoituksena on saada Turkki hyväksymään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.

Lue myös: Risto E.J. Penttilä: USA:n ja Turkin hävittäjäkauppa on Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien kannalta "ratkaisevan tärkeä", hirtetty presidenttinukke voi hidastaa prosessia

Alarannan mukaan Yhdysvallat pystyvät tarjoamaan Turkille niin keppiä kuin porkkanaa. 

Jos Erdogan voittaa vaalit tai pystyy muuten turvaamaan valtansa jatkumisen ja samaan aikaan Yhdysvallat myisivät tai antaisivat luvan hävittäjäkaupoille, terroristiepäiltyjen luovutusvaatimuksen voitaisiin mahdollisesti unohtaa.

– Silloin voisi olla tilanne, että Eerdogan laskee, että on saatu tarpeeksi hyötyä irti ja hänellä ei ole välitöntä sisäpoliittista tarvetta tätä jatkaa.

Toisessa skenaariossa Turkki ajautuisi vaalien jälkeen jonkinlaiseen sisäpoliittiseen kaaokseen. Alarannan mukaan tällaisen taustalla voisi olla esimerkiksi epäselvä vaalitulos tai että Erdogan ei hyväksyisi mahdollista tappiotaan.

– Sen jälkeen ratifionti voi jäädä sisäpoliittisen myllerryksen jalkoihin

Alarannan mukaan sisäpoliittista kaaosta ei voi sulkea pois.

Turkki ei ole sanonut suoraan Suomen täyttävän vaatimuksia

Alarannan mukaan on nähtävissä, että välillä Erdogan antaa ymmärtää, että ratifiointi kiikastaa vain Ruotsista, mutta taas toisena päivänä myös Suomi on mukana.

– Ei mitään semmoista ilmoitusta Turkilta ole tullut, jossa olisi suoraan sanottu, että Suomi olisi täyttänyt kaikki vaatimukset, Alaranta toteaa.

Hänen mukaansa vaatimukset voivat vaihdella viikoittain.

– On mahdotonta sanoa, miten he sen näkevät.

Alaranta kuitenkin muistuttaa, että kyseessä ei ole ajankohtainen asia, sillä Suomen ja Ruotsin hakemuksia käsitellään samanaikaisesti ja Naton puolelta niiden vahvistaminen samaan aikana nähdään tärkeänä.

– Suomen ja Ruotsin hakemukset ovat nyt naimisissa keskenään.

Lue myös: Turkki varoittaa, että Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi vie vielä ainakin puoli vuotta