Kontakti luontoon voisi lievittää kaupunkilaisen yksinäisyyttä, uskovat brittitutkijat | MTV Uutiset
Tunnetko itsesi yksinäiseksi? Mene luontoon, kehottaa tutkimus
9:39Millainen koetus korona on ollut suomalaisten mielenterveydelle?
Julkaistu 26.12.2021 15:28
Outi Jaatinen
outi.jaatinen@mtv.fi
Brittitutkijoiden mukaan kontakti luontoon kaupungissa voisi vähentää yksinäisyyden tunnetta. Tutkimustuloksista kertoo The Guardian.
Kontakti luontoon kaupungissa näyttäisi vähentävän yksinäisyyden tunnetta, kertoo The Scientific Reports -lehdessä joulukuussa julkaistu brittitutkimus.
Yksinäisyys voi aiheuttaa ongelmia. Tämän tutkimuksen tekijöiden mukaan yksinäisyys voi lisätä kuolemanriskiä 45 prosentilla, enemmän kuin ilmansaasteet, ylipaino tai alkoholin väärinkäyttö.
Tutkittiin luonnon vaikutusta yksinäisyyden tunteeseen
Tutkimuksessa arvioitiin, miten ympäristö mahdollisesti voisi vaikuttaa yksinäisyyden tunteeseen. Tutkimuksessa käytettiin reaaliaikaista dataa, jota kerättiin älypuhelimen sovelluksen avulla.
Tutkimuksessa havaittiin, että tunne tilanahtaudesta lisäsi yksinäisyyttä keskimäärin 39 prosentilla. Kun ihmiset pystyivät näkemään puita tai taivaan tai kuulivat lintujen laulua, yksinäisyyden tunne väheni 28 prosentilla.
Tunne sosiaalisesta inkluusiosta vähensi sekin yksinäisyyttä, 21 prosentilla. Kun nämä tunteet ilmenivät samaan aikaan luontokontaktin kanssa, hyödylliset vaikutukset näyttivät lisääntyvän vielä 18 prosenttia tähän päälle.
Tutkijoiden mukaan sosiaalista inkluusiota ja kontaktia luontoon lisäävät toimet pitäisi ottaa osaksi keinoja, joilla yritetään vähentää yksinäisyyttä. Niin pitäisi tehdä etenkin tiheään asutuissa kaupungeissa.
Luonnossa vietetyn ajan tiedetään edistävän hyvinvointia. Kaupungeissa sijaitsevat luontoalueet voisivat vähentää yksinäisyyttä lisäämällä kiintymyksen tunnetta jotain paikkaa kohtaan tai tarjoamalla enemmän mahdollisuuksia kanssakäymiselle muiden kanssa.
Tutkimuksen tekoon osallistunut King's College Londonin professori Andrea Mechelli antoi haastattelun The Guardian -sivustolle. Hänen mukaansa tutkimus haastaa perinteisen näkemyksen siitä, että kaupungit olisivat aina haitaksi ihmisten mielenterveydelle ja lisäisivät yksinäisyyden tunnetta.
Tutkimusprojektissa oli tutkijoiden lisäksi myös urbaanin ympäristön taideprojektien parissa työskentelevä taiteilija Michael Smythe. Hänen näkemyksensä mukaan ympäristönterveys ja kansanterveys ovat käytännössä sama asia.
– Kaltaisilleni julkisissa tiloissa työskenteleville ihmisille on tärkeää, että kentältä keräämämme tietoa vahvistetaan tutkimusdatalla. Se välittää tietoa näiden julkisten tilojen arvosta.
Tutkimuksen teossa hyödynnettiin kännykkäsovellusta
Tutkimuksessa kerättiin dataa kaupunkilaisista ympäri maailmaa käyttäen kännykkään asennettavaa Urban Mind -tutkimussovellusta. Ihmisiä kehotettiin kolmeen sattumanvaraiseen aikaan päivästä kahden viikon ajan hereilläoloaikojen puitteissa vastaamaan kysymyksiin yksinäisyydestä, tilanahtauden kokemuksesta, sosiaalisesta inkluusiosta ja kontaktista luonnon kanssa.
Mukana olivat muun muassa seuraavat kysymykset: ”Tunnetko olosi tervetulleeksi ympärilläsi olevien ihmisten parissa” ja ”Näetkö puita juuri nyt?”.
Vastauksia tuli 756 ihmiseltä. Yhteensä näitä arvioita kertyi 16 602. Vastauksia kerättiin huhtikuun 2018 ja maaliskuun 2020 välisenä aikana.
Vastaajat päättivät osallistumisestaan itse. Vastaajakunta ei siis tarjoa edustavaa otosta laajemmasta väestöstä. Kuitenkin tutkijoiden huomioidessa osallistujien iän, etnisyyden, koulutuksen ja ammatin näytti siltä, että luontokontaktin ja sosiaalisen inkluusion tunteet hyödyt pysyivät vahvasti tilastollisesti merkittävinä yksinäisyyden vähentymisen kannalta.
Professori uskoo ympäristön tuttuudella olevan merkitystä
The Guardian jututti myös professori Christopher Gidlow’ta brittiläisestä Staffordshiren yliopistosta tähän tutkimukseen liittyen. Gidlow ei itse kuitenkaan osallistunut tutkimuksen tekoon.
– Pitkään on jo oltu sitä mieltä, että sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteyden tunnetta voi edistää se, että ihmisellä on mahdollisuus päästä luonnonympäristöön.
– Tämä tutkimus tuo lisävahvistusta aiemmille todisteille kiintymyksestämme luonnonympäristöihin ja mahdollisista hyödyistä sosiaaliselle hyvinvoinnille.
Gidlow’n mukaan tutkimuksessa ei tarkasteltu sitä, olivatko luontoympäristöt tuttuja vastaajille. Hän uskoo sillä olevan vaikutusta, koska ihmisillä on taipumus käydä samoissa luontopaikoissa uudelleen. Tämänkaltainen tunne jonkin paikan tuttuudesta on hänen mukaansa yhdistetty tuntemukseen siitä, että johonkin paikkaan kokee olevansa kytkeytynyt, millä voisi mahdollisesti olla hyödyllisiä vaikutuksia mielenterveydelle.
