MTV Uutisten haastattelemat professorit eivät usko, että poikkeusolojen ja eristyksen jälkeen nähdään ennenkuulumatonta nuha- tai vatsatautiepidemiaa. Vuosi on immuniteetille lyhyt aika.
Koronaviruspandemia ja siitä johtuva sulkutila on muuttanut ihmisten elämää monin tavoin yli vuoden ajan. Osalla muutoksista voisi kuvitella olevan vaikutuksia myös vastustuskykyyn.
Kun sosiaalisia kohtaamisia on vältelty, käsihygieniaa tehostettu ja siivousta lisätty niin yksityisissä kuin julkisissa tiloissa, olemme altistuneet vähemmän vastustuskykyä valpastuttaville mikrobeille. Hygieniahypoteesin mukaan liiallinen puhtaus lisää esimerkiksi astman, allergioiden ja autoimmuunisairauksien riskiä.
Lisäksi yksinäisyyden ja stressin, joita pandemia lieveilmiöineen on monelle aiheuttanut, on todettu vaikuttavan kielteisesti vastustuskykyyn. Yksinäisyys vähentää altistumista muiden ihmisten mikrobeille, mikä aiheuttaa immuniteettivajetta. Stressin nostamat kortisolitasot heikentävät immuunivastetta.
Toisaalta korona-aika on saanut ihmiset lähtemään liikkeelle luontoon ja hankkimaan koteihinsa lemmikkieläimiä. Luonnossa liikkumisen ja lemmikkien omistamisen tiedetään tekevän hyvää vastustuskyvylle. Ja kun ihmisiä ei tapaa, pienenee myös tartuntatautien saamisen todennäköisyys.
Kaikesta huolimatta asiantuntijat eivät usko, että koronasulku hetkauttaa vastustuskykyämme suuntaan tai toiseen. Sekä Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri että Turun yliopiston infektiosairauksien professori Jarmo Oksi arvoivat, että reilun vuoden eristäytyminen ei ole riittävä aika immuniteettia heikentämään.
– Vaikutukset ovat hyvin lieviä jos huomattaviakaan, Meri sanoo.
