Kuulon katoaminen toisesta korvassa voi vaatia nopeaa hoitoa. Äkillinen kuulonmenetys jää harvoin pysyväksi, kertoo korvatautien erikoislääkäri.
MTV uutiset kertoi Tommi Suonpäästä, jonka elämä mullistui talvella 2022, kun toisesta korvasta meni yhtäkkiä kuulo ja tasapaino katosi.
Suonpään sairaalassa saama diagnoosi oli äkillinen kuulonmenetys, mutta syy siihen ei koskaan selvinnyt.
Kolme vuotta tapahtuneen jälkeen Suonpään toinen korva on edelleen kuuro. Tasapaino on parantunut ajan myötä, mutta sekään ei ole korjaantunut ennalleen.
Lue myös: Naisella outo sairaus: Ei pysty kuulemaan miesten ääniä
Ei täysin harvinainen
HUSin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Antti Aarnisalo kertoo, että äkillinen kuulonmenetys (sudden deafness) ei ole tyystin harvinainen tauti.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella tapauksia on noin 400 vuodessa. Niistä noin kymmeneen prosenttiin liittyy huimausta. Huimaus johtuu siitä, että tasapainoelin ja sisäkorvassa sijaitseva kuuloelin sijaitsevat vierekkäin osin samassa nesteen täyttämässä tilassa.
Joskus kuulon menetykseen saattaa liittyä myös paineen tunnetta ja huminaa sekä tinnitusta eli korvan soimista.
Haluatko tietää, miten menestyt kuulotestissä? Videon avulla voit testata, miten hyvin kuulet. Juttu jatkuu videon alla.
1:20
Syytä ei usein tiedetä
Äkillisen kuulonmenetyksen syy jää Aarnisalon mukaan jää lähes aina epäselväksi.
– On onnetonta, miten huonosti tämä mystinen oikosulku korvassa tunnetaan siihen nähden, miten valtavasti tiedetään jo genetiikasta ja muista sairauksista, Aarnisalo toteaa.
Joskus taustalla on virustulehdus- tai bakteerisairaus, jotka vaurioittavat kuuloelintä eli simpukkaa ja samalla tasapainoelintä.
– On epäonninen sattuma, jos sellaisen saa. Esimerkiksi streptokokkibakteereissa voi olla elimistöön tunkeutuvia, invasiivisia kantoja, jotka saattavat välillä tehdä piikkejä tämäntyyppisessä tilanteessa.
Myös esimerkiksi erilaiset onnettomuudet, joissa potilas on kolauttanut päänsä, tai lentokoneessa tai sukeltaessa saadut painevammat saattavat joskus vaurioittaa simpukkaa ja aiheuttaa myös huimausta.
Hyvin harvoin kuulon menetyksen syynä on vyöruusu sisäkorvassa tai kuulohermoa painava hyvänlaatuinen kasvain.
Lue myös: Jenni menetti kuulonsa ja sen pohjalta syntyi menestystarina – varoittaa nyt nuoria
Hoitona vain kortisoni
Varsinaista hoitoa äkilliseen kuulonmenetykseen ei ole.
– Usein potilaat hyötyvät suun kautta annettavasta kortisonihoidosta, Aarnisalo kertoo.
Kuulo ja tasapaino korjaantuvat monesti ajan mittaan itsestäänkin.
– Jos kuulo menee korvasta kokonaan niin, että siinä ei ole toiminnallista kuuloa ollenkaan, ennuste on huonompi.
Lääkäriin tai hoitajaan kannattaa Aarnisalon mukaan olla yhteydessä aina, jos kuulo katoaa korvasta äkillisesti. Jos tilanteeseen liittyy voimakasta huimausta, lääkäriin menoa ei kannata viivytellä.
– Keskellä yötä ei välttämättä tarvitse lähteä, mutta viimeistään seuraavana tai sitä seuraavana päivänä on hyvä olla yhteydessä. Usein katsotaan esimerkiksi, että kortisonihoito olisi hyvä aloittaa ensimmäisten päivien aikana. Silloin on todennäköisempää, että se auttaa.
Lue myös: MTV:n toimittaja pyydettiin kuulotutkimuksiin keskellä Porin toria – tältä toimenpide näyttää
Kuulo voi parantua vielä pitkään
Kuuloa ei Aarnisalon mukaan voi harjoittaa.
– Sen kanssa voi olla aika hankalakin tulla toimeen, varsinkin jos siihen liittyy häiritsevää ääniyliherkkyyttä tai korvan soimista, Aarnisalo sanoo.
Lievemmät kuulon alenemat parantuvat tyypillisesti 1–3 kuukaudessa, mutta paranemista tapahtuu aina vuoteen saakka.
Jos kuulo ei ole palautunut sittenkään, peli ei ole silti menetetty.
– Ensin täytyy nähdä, mille tasolle kuulo jää, ja sitten lähdetään miettimään sitä, miten tilannetta lähdetään korjaamaan. Meiltä löytyy erilaisia kuulemisen apuvälineitä, joista osa potilaista hyötyy merkittävästi.
– Jos kuulo on täysin menetetty, ääritapauksissa on jopa laitettu sisäkorvaimplantteja. Näin ihminen saa uudelleen suuntakuulon, ja usein myös kuuleminen hälyssä merkittävästi paranee. Sisäkorvaimplantti vähentää myös tinnituksen häiritsevyyttä merkittävästi.
Kaikille implanttia ei voi asentaa. Näin on esimerkiksi silloin, jos sisäkorvan simpukka on täyttynyt tulehdusmassalla kokonaan tai luutunut umpeen.
Lue myös: Tikittääkö lapsesi korvissa aikapommi? Lääkäri varoittaa yleisen tavan seurauksista
Aktiivisuus auttaa huimaukseen
Aarnisalon mukaan sisäkorvan tasapainoelimeen liittyvään huimaukseen paras hoito on aktiivinen liikunta. Hankaliakaan tilanteita ei kannata välttää.
– Tasapainoelimen korjautuminen on sitä nopeampaa, mitä enemmän tasapainoaan haastaa ja ongelmallisia tilanteita kohtaa. Usein esimerkiksi epätasaisessa, pehmeässä maastossa kävely ja pimeässä pyöräily ovat vaikeita juttuja alkuvaiheessa, mutta pääsääntöisesti niihin tulee tietynlainen kompensoituminen ja tasapainottuminen.
– Totta kai pitää varoa, ettei kaadu ja loukkaa itseään, Aarnisalo huomauttaa.
Aarnisalon mukaan on harvinaista, että epätasapainon tunne jää pysyväksi.
– On pieni ryhmä ihmisiä, joilla uuteen tilanteeseen tottuminen ei kerta kaikkiaan tunnu onnistuvan, mutta tietynlaisella harjoittelulla ja haastamisella huimaus lähes poikkeuksetta korjautuu ja kompensoituu.
Apuakin kannattaa pyytää. Aarnisalon mukaan esimerkiksi monilla sairaaloilla ovat omat fysioterapeuttinsa nimenomaan tasapainon kuntouttamista varten.