Kuulo-ongelmat liitetään usein ikääntymiseen, mutta kuulonsa voi menettää myös nuori ja aktiivinen ihminen. Toisesta korvasta lähes kuuroutunut Johanna Tirronen ja Kuuloliitto kannustavat avoimuuteen ja muistuttavat, että kenenkään tarvitse hävetä huonokuuloisuuttaan.
Suomessa on Kuuloliiton mukaan yli 800 000 ihmistä, jotka kärsivät jonkinlaisesta kuulon alenemasta.
Syitä huonokuuloisuuteen on monia. Eniten kuulon heikkenemiseen vaikuttaa ikä, mutta kuulo voi huonontua myös esimerkiksi melualtistuksen tai sisäkorvavaurion takia. Läheskään aina selitystä kuulon alenemiselle tai menetykselle ei saada.
Huonon kuulon kanssa voi elää, mutta elämänlaatu voi kärsiä merkittävästikin.
Hoitamattomana huono kuulo voi eristää muista, vähentää sosiaalisia kontakteja, haitata tasapainoa ja oppimista sekä lisätä itsetunto-ongelmia ja jopa dementian riskiä.
Kuulotekniikka oy:n toimitusjohtajan Juha Hakalan mukaan kognitiivisissa kyvyissä saattaa olla jopa seitsemän vuoden ero niiden välillä, jotka ovat hoitaneet kuulonalenemaansa, ja niiden, jotka eivät ole.
Miten ja miksi huonontunutta kuuloa kannattaa hoitaa? Juttu jatkuu videon alla.
8:15
Huono kuulo voi aiheuttaa myös väsymystä ja stressiä sekä johtaa sairauspoissaoloihin ja pahimmillaan ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen.
Pinnisteleminen rasittaa aivoja
Muistisairauden syntyyn hoitamaton huono kuulo voi johtaa siksi, että se pakottaa pinnistelemään ja ponnistelemaan arjessa monin verroin normaalia enemmän. Se taas kuormittaa aivoja, kertoo Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen.
Toisaalta kuuloaivokuori ei saa riittävästi aktivointia, kun korva ei kuule kunnolla.
– Ihminen voi olla tavallista väsyneempi ja myös tiedonkäsittelyn taso eli kognitio voi heikentyä, kun aivot ovat jatkuvasti kuormittuneet. Huonon kuulon kanssa kamppaileminen voi johtaa siihen, että ei haluta enää edes lähteä mihinkään.
Myös kuulo-ongelmiin usein liittyvä jatkuva, kovaääninen tinnitus voi vaikuttaa elämään voimakkaasti.
Lue myös: Kuulokkeita käytetään jopa jatkuvasti: "Ei oikein haluta olla siinä hiljaisuudessa"
Työnantajalla on vastuunsa
Kaijasen mukaan jotkut ovat joutuneet vaihtamaan ammattia kuulon huononemisen myötä. Hän muistuttaa toisaalta työnantajan vastuusta tilanteessa.
– Jos ihmiselle tulee se kuulovamma, työnantajan vastuulla on tehdä mukautuksia. Henkilö voidaan siirtää johonkin hiljaisempaan työtilaan esimerkiksi avokonttorista, hankitaan hyvät vastamelukuulokkeet – tai sitten voidaan muokata työtehtäviä.
– Mutta toki jos kuuloa ei kuntouteta ja se on hyvin huono, haasteita voi tulla sellaisissa tehtävissä, joita tehdään hälyisissä ja meluisissa tiloissa. Yhtenä esimerkkinä tulee mieleen vaikkapa asiakaspalvelutehtävät.
Kaijasta harmittavat myös kuulon ongelmiin liittyvät kansantalouteen liittyvät vaikutukset, joita voitaisiin ennaltaehkäistä, jos kuuloa kuntoutettaisiin aiemmin ja paremmin.
Lue myös: Kuuron Heidin synnytyksessäkin oli mukana tulkki: "En kaipaa mitään kuulevien maailmasta"
– Jos arvioidaan, että Suomessa on yli 800 000 ihmistä, joilla on jonkinasteinen kuulonalenema, ja 100 000 ihmisellä on kuulokoje, arviolta 300 000 vähintään hyötyisi kuulokojeiden käytöstä. Siksi haluamme korostaa sitä, että kuuloa voidaan kuntouttaa ja hoitaa kuulokojeella.
– Esimerkiksi ikäkuulon seulominen olisi yksi helppo tapa puuttua asiaan riittävän ajoista. Se voisi alkaa 50 ikävuoden tienoilla.
Kaijanen on lisäksi sitä mieltä, että huonon kuulon tai tinnituksen kanssa kamppailevat jäävät liian usein yksin ja jonot hoitoon ovat pitkät.
Hän toivoo, että lääkäri tai hoitaja ohjaisivat huonon kuulon kanssa kamppailevia useammin myös Kuuloliiton toiminnan pariin. Vertaistuki olisi tärkeää esimerkkisi kuulokojeeseen totutellessa.
Allergiaoire olikin korvavaurio
Kaikille kuulonalenema ei aiheuta suuria muutoksia elämään. Yksi sellainen on kulttuurituotannon lehtorina ja valokuvaajana työskentelevä Johanna Tirronen, jolta katosi kuulo toisesta korvasta noin kahdeksan vuotta sitten keväällä.
Hän oli kampuksella vetämässä kevään viimeisiä tunteja, kun hän tunsi toisen korvansa menneen ikään kuin lukkoon.
– Olen kovasti koivuallerginen ja kun koivun siitepölytilanne oli pahimmillaan ja kaikki röörit muutenkin tukossa, en sen kummemmin sitä ajatellut.
Muutaman päivän päästä hän päätti kuitenkin lähteä lääkäriin "hakemaan parempia allergialääkkeitä".
Lääkäri teki Tirroselle vaivihkaa kuulotestin, josta selvisi, että allergialääkkeillä homma ei ikävä kyllä hoituisi.
Kuulokeskukseen saman tien passitettu Tirronen söi ensi hätiin kortisonikuurin, josta ei ollut apua – mahdollisesti siksi, että se aloitettiin liian myöhään.
Myöhemmin hän meni omakustanteisesti ylipainehappihoitoon, josta ei siitäkään ollut apua – jälleen mahdollisesti siksi, että hän meni siihen liian myöhään.
Hän kokeili myös kuulolaitetta lähinnä helpottaakseen kuulon menetyksen myötä tullutta tinnitusta, mutta siitäkään ei ollut hyötyä.
Lue myös: Kuulo katoaa suomalaisilta nuorilta salakavalasti – yksi valinta kuulokkeissa voi suojata kuulon
Vaikuttaa elämään joka päivä
Tirronen kertoo, että vaikka asia ei ole päällimmäisenä mielessä juuri koskaan, ei ole päivää, etteikö se jotenkin häiritsisi.
Opettajan töissä hankalinta on isojen ryhmien kanssa. Hälyssä on vaikea saada selvää, mistä ääni tulee, saati mitä puhutaan, vaikka Tirrosen toinen korva kuulee täydellisesti.
– Olen pyytänyt opiskelijoita nostamaan aina käden, kun he haluavat kiinnittää huomioni. Muutoin en edes yritä kuulla, koska se on mahdotonta, Tirronen kertoo.
– Bileissä, joissa on paljon ihmisiä ja kaikki höpöttelevät siellä sun täällä, minulta häviää kuulo lähes kokonaan. Tai minun pitää istua niin, että todellakin näen ihmisen naaman. Kuulin vastikään asiaa tuntevalta ystävältä, että mahdollisesti luen myös alitajuisesti huulilta varsin paljon.
Huono kuulo vaikuttaa yllättävämmissäkin tilanteissa, kuten hammaslääkärissä, jossa lääkärin sanat saattavat jäädä kuulematta taustahälyn takia tai siksi, että lääkäri työskentelee juuri kuuron korvan puolella.
Kuulo-ongelmat yleistyvät – miksi ja miten korviaan pitää suojella? Juttu jatkuu videon alla.
8:33
Tai kaupassa, jossa myyjä, joka tulee kysymään avun tarvetta, tuntuu olevan ihan eri puolella kuin onkaan – tai häntä ei vain kuule.
– Harrastan patikointia ja siinä on tosi iso merkitys sillä, missä järjestyksessä kävelee. Jos olen takana, en jostain syystä kuule edessä kävelevien ääniä ollenkaan. Jos olen ensimmäisenä, kuulen takaa tulevat.
– Myös tilalla on valtava merkitys. Jotkin ovat täysin mahdottomia kaikuisan akustiikkansa vuoksi.
Kuulonalenemasta huolimatta Tirronen on pystynyt jatkamaan kaikkia harrastuksiaan kuorolaulusta tanssiin. Alun haasteet kuorossa ratkesivat sijoittumalla sopivasti suhteessa oman stemman laulajiin.
Toisaalta esimerkiksi jumppatunnilla kuulon ongelma on tuonut vitsikkäästi jopa lisää treeniä, kun ohjaajan neuvot kaikuvat välillä niin sanotusti kuuroille korville.
– Voi yhtäkkiä huomata lankuttaneensa aika kauan.
Omassa kuplassa
Välillä eteen tulee silti mahdottomia tilanteita.
– Ihan vastikään oli ystävien tuparit, joissa oli ihmisiä, joiden kanssa olisin tosi mielellään jutellut. Tilanne vain oli niin hälyinen ja ääntä tuli joka suunnasta, että oli helpompi jotenkin vain yrittää pitää hymy kasvoilla ja nyökkäillä.
– Myös monet ravintolat ovat hyvin kaikuisia ja jos paikalla on kymmeniä ihmisiä, tunnen itseni tosi töykeäksi, kun en pysty osallistumaan.
Tirronen haluaa korostaa, että huono kuulo on pieni vaiva verrattuna moneen muuhun eikä sinänsä estä "juurikaan yhtään mitään".
Varsinaista masennusta Tirronen ei ole kokenut tilanteestaan – paitsi sillä hetkellä, kun hän ensimmäisen kerran tajusi, että vamma seuraa mukana jossain muodossa loppuelämän.
– Sitten sen vain nielaisi.
Lue myös: Korvan "mystisen oikosulun" syy jää usein epäselväksi: "Epäonninen sattuma, jos sellaisen saa"
Muistuta, koska vammaa ei huomaa
Lähipiiriä ja esimerkiksi työkavereita on jaksettava muistuttaa vammasta, koska se ei näy ulospäin, Tirronen tähdentää.
– Myöskään sitä eivät kaikki ymmärrä, miten paljon tilanne vaikuttaa. Jos istutaan suht hiljaisessa paikassa naamakkain, ei ole mitään ongelmaa. Mutta heti kun vaikkapa avaa ikkunan ja kadun äänet kantautuvat sisään, tilanne on ihan toinen.
– Samoin jos on joutunut olemaan metelissä ja tinnitus on sen takia pahentunut, ei vain enää kuule samalla tavalla kuin tunti sitten.
Tirronen sanoo arvostansa jokaista hetkeä, joissa läheiset työssä ja vapaalla muistavat asian ja vaikkapa asettuvat oikealle puolelle tai kysyvät "kummin päin meidän kannattikaan istua".
Lue myös: Tommi huomasi juhlissa, ettei enää kuule kunnolla – sitten lähti tasapainokin
Muista suojata kuulo!
Kuuloliiton Kaijanen muistuttaa vielä kuulon suojaamisen tärkeydestä.
– Ei kannata alkaa panikoida, jos kuulo vaurioituu tai heikkenee, koska esimerkiksi tinnituskokemus voivat pahentua, jos koko ajan on sen asian päällä. Toki se voi olla hankalaa, jos tinnitusaistimus on jatkuvaa ja häiritsevää.
– Matalalla kynnyksellä kannattaisi hakeutua tutkimuksiin ja matalalla kynnyksellä käyttää kuulokojetta, jos semmoisen saa.
Hän kannustaa Johanna Tirrosen tavoin myös avoimuuteen kuulo-ongelmien kanssa.
– On turha hävetä, jos ei kuule kunnolla, koska näin voi käydä kelle vain. Kun kertoo ongelmista avoimesti muille, läheiset tai työkaverit osaavat paremmin suhtautua ja ottaa asian huomioon.
Tirronen neuvoo äkillisesti kuulonsa menettävän menevän lääkäriin heti, jos yhtään epäilyttää, koska on olemassa kuulovaurio nimeltään sudden deafness, äkillinen kuulonmenetys, jossa hoito on aloitettava mahdollisimman nopeasti.
– Mieluummin turha lääkärikäynti kuin kuulon menetys.