Vastamelukuulokkeet ovat parempi valinta kuin nappikuulokkeet. Myös 60/60-sääntöä kannattaa noudattaa.
Moni nuori kuuntelee musiikkia, podcasteja tai muuta äänisisältöä kuulokkeilla pitkiä aikoja. Se ei ole riskitöntä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toissa vuoden tutkimuksen mukaan noin joka kymmenes 20–39-vuotias koki vähintään lieviä kuulemisen vaikeuksia. Koetut kuulo-ongelmat olivat tutkimuksen mukaan hieman lisääntyneet.
Maailman terveysjärjestö WHO puolestaan on linjannut, että yli miljardilla nuorella aikuisella on vaarana kuulon heikentyminen vapaa-ajalla tapahtuvan kuulokekuuntelun takia.
Lue myös: "Helppo ja halpa" keino ehkäisee kesäfestarien ikävät seuraukset: "Ihmiskorva ei aina tunnista vaaraa"
Tämä on puhtaasti elintapa-asia, johon kuka tahansa voisi itse vaikuttaa, huomauttaa Kuuloliiton asiantuntija Tiina Hattunen.
– Kuulokekuuntelu on nykyään valtavan suurta: ihan heräämisestä alkaen siihen asti, että mennään nukkumaan.
Kun kuulokkeilla kuunnellaan muualla kuin hiljaisissa tilanteissa, vaarana on Hattusen mukaan, että taustahäiriöitä hiljennetään äänenvoimakkuutta lisäämällä.
– Jatkuvassa hälyssä oleminen on ihmiselle valtavan kuormittavaa.
Menettyä kuuloa ei saa takaisin
Hattusen mukaan tietoisuus kuulokekuuntelun riskeistä on kyllä lisääntynyt, ja nuoret ja nuoret aikuiset ovat aiempaa tietoisempia siitä, että menetettyä kuuloa ei saa enää takaisin.
Kenties samasta syystä entistä nuoremmat suomalaiset ovat alkaneet viime vuosina kiinnittää enemmän huomiota myös jo olemassa oleviin kuulemisen haasteisiinsa.
Lue myös: Korvan "mystisen oikosulun" syy jää usein epäselväksi: "Epäonninen sattuma, jos sellaisen saa"
Hattunen nostaa esille melututkija Jaana Jokitulpon vuoden 2009 tutkimuksen, jonka mukaan joka viidennellä varusmiehellä oli melun aiheuttama kuulohaitta jo armeijaan mennessä ja kuulolle haitallisen melualtistuksen sai kolmasosa teini-ikäisistä ja viidesosa aikuisista.
– Tämän reilun 15 vuoden aikana kuuntelu on siirtynyt vielä entistä enemmän kuulokkeisiin, joten olisi todella mielenkiintoista saada nyt vastaava tutkimus.
Hattusen mukaan ihmisellä voi olla kuulotutkimuksessa näkyvä kuulonalenema jo ennen kuin hän alkaa kärsiä sen aiheuttamista oireista.
Korkeat konsonantit häviävät ensin
Kun kuulo alkaa heikentyä melualtistuksen takia, yleensä ensimmäisenä havahdutaan puheen kuulemisen haasteisiin. Varsinkin taustahälyssä tietyt taajuudet ikään kuin häviävät, kertoo Hattunen.
– Korkeista äänistä lähtevät ensimmäisenä korkeat konsonantit, eli vaikeimmin kuullaan K, P, T, S ja H, mikä monesti näyttäytyy niin, että esimerkiksi puhelimessa ei saada selvää, onko siellä nyt Kari vai Jari. Tietyt sanat voivat myös puuroutua.
Varsinkin nuoremmille aikuisille tulee melualtistuksen seurauksena herkästi myös korvien tukkoisuuden tunnetta tai tinnitusta eli korvien soimista.
Lue myös: Kännykkäkielto alkaa – näin kouluarki muuttuu
Kuulon heikentyminen alkaa monesti vaikuttaa sosiaaliseen kanssakäymiseen.
– Kyllähän se voi alkaa turhauttaa ja tuntua pahalta olla toisten kanssa varsinkin isossa porukassa, jos ei saa selvää puheesta ja tulee väärinkäsityksiä.
Kun ihminen joutuu pinnistelemään paljon arjen kuuntelutilanteissa, myös työmuisti kuormittuu.
– Tulee aivosumua, on hankala keskittyä ja seurauksena voi olla uupumusta, Hattunen kuvailee.
Melualtistuksesta johtuvaan kuulonalenemaan liittyy hyvin samankaltaisia oireita kuin niin sanottuun ikäkuuloonkin. Ikäkuulo alkaa oireilla vanhemmalla iällä – yleensä vasta 60 ikävuoden jälkeen – ja verkkaisemmalla tahdilla, jolloin siihen on enemmän tietynlaista sopeutumisaikaa, kertoo Husin korva-, nenä- ja kurkkutautien linjajohtaja Antti Aarnisalo.
Aarnisalon mukaan nuorempien aikuisten kuulo-ongelmien taustalla on lähes aina nimenomaan melualtistusta. Kuulonalenemalle altistavat kuulosairaudet ovat hyvin harvinaisia.
Meluvamman voi saada hetkessä
Vaikka kuulokekuuntelu on yleistynyt 2000-luvulla ja siihen liittyy kasvaneita riskejä, samaan aikaan markkinoille on saatu myös entistä laadukkaampia kuulokkeita.
Varsinkin vastamelukuulokkeet ovat turvallisempi valinta: ne vuotavat kuuntelijalle vähemmän ympäristön ääniä, jolloin kuuntelun äänitasot jäävät tavanomaista matalammiksi, toteaa Aarnisalo.
Niin sanotut nappikuulokkeet ovat hänen mukaansa suurin riski kuulolle.
– Ne ovat syvemmällä korvassa ja vuotavat enemmän taustamelua, jolloin kuuntelun äänitasoa nostetaan herkemmin.
Lue myös: Oletko törmännyt tähän ilmiöön? Nyt nuoremman sukupolven tuijotuskin on outoa
Melualtistuksesta johtuvan kuulonaleneman taustalla voivat olla liian kovat äänet, mutta yhtä lailla myös liian pitkäaikaiset melussa vietetyt ajat.
Meluvamman voi saada jopa yhdessä hetkessä esimerkiksi seisomalla konsertissa äänentoistolaitteiden vieressä ilman korvatulppia. Toisaalta kuulonaleneman voi saada vasta pitkällä aikavälillä liian suurilla päivittäisillä meluannoksilla, vaikka äänenvoimakkuudet jäisivät kaiken kaikkiaan maltillisemmiksi.
– Kuuntelulaitteiden kanssa toimii yksinkertainen 60/60-nyrkkisääntö, jossa 60 prosentin teholla saisi kuunnella korkeintaan 60 minuuttia päivässä.
Aarnisalo antaa myös toisen vinkin.
– Toinen hyvä sääntö on, että jos otat kuulokkeet käteen, viet ne käsivarren päähän korvasta ja silti kuulet musiikin, se on liian kovalla.
Kuuloliiton Tiina Hattunen on törmännyt viime aikoina työssään vastamelukuulokkeiden suosionnousuun, mikä on hänestä oikein hyvä asia. Samalla esiin on noussut myös huolestuttava työsuojelunäkökulma: jotkut ovat alkaneet suosia työssään vastamelukuulokkeita kuulosuojaimien sijaan.
– On annettu perusteluja, että ne ovat niin paljon mukavammat käyttää, mutta tämä on vakava vastuuasia, Hattunen painottaa.
Lue myös: Jättimäärä alokkaita keskeyttää asepalveluksen melkein heti – "En pystynyt olemaan siellä enää"
Vaikka vastamelukuulokkeet olisivat kuinka hyvät, ne eivät ole kuulosuojaimet.
– Melutyössä on aina käytettävä standardoituja kuulosuojaimia.