Suomessa on julkaistu ensimmäiset kansalliset digisuositukset alle 13-vuotiaille lapsille. Suosituksissa vapaa-ajan ruutuaika on yhdestä kahteen tuntia päivässä. Alle kaksivuotiaille sitä ei suositella lainkaan.
Ruutuaika on keskeinen käsite lasten ja nuorten arjessa.
– Varmaan kuusi tuntia on minun keskimääräinen ruutuaikani. Voisi sitä vähentääkin, 17-vuotias Iida Vahteristo arvelee.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Opetushallitus julkaisivat ensimmäiset kansalliset digisuositukset alle 13-vuotiaille lapsille.
Suosituksissa vapaa-ajan ruutuaika on yhdestä kahteen tuntia päivässä. Alle kaksivuotiaille sitä ei suositella lainkaan.
Yli 6-vuotiaiden lasten ajan voi tilapäisesti ylittää vaikkapa perheen yhteisellä elokuvien katselulla tai pelaamisella kavereiden kanssa.
Katso lisää Kymmenen uutisista, miten nuoret ja hieman vanhemmat suhtautuvat uusiin ruutuaikasuosituksiin.
Helsingin kauppakeskus Triplasta tavoitetut vanhemmat ovat tyytyväisiä uuteen linjaukseen.
3-vuotiaan lapsen äiti Klaudia Honkamäki kertoo pyrkivänsä pitämään lapsensa ruutuvapaana, mutta esimerkiksi ruuhkabussissa on välillä annettava periksi.
– Yritän mieluummin innostaa häntä kirjoista ja leikkimisestä kuin pelkästään ruudusta.
1-vuotiaan lapsen äiti Johanna Mäkilä-Manninen kertoo, ettei sosiaalinen media anna hyvää kasvuympäristöä lapselle.
– Nyt näkee melkein 20-vuotiaita teinejä, joilla on masennuslääkkeitä käytössä sen takia, kun he ovat olleet niin paljon netissä. Siellä on sitten tullut vastaan materiaalia, joka on muokannut minäkuvaa ihan vääränlaiseksi.
Hän ei haluaisi antaa nuorelle lapselle lainkaan älypuhelinta.
– En varmasti ennen kuin hän olisi 10-vuotias, ellei vanhempikin.
Haitoista selkeitä viitteitä
Kansallisen linjanvedon tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia ja turvallisuutta sekä tukea vanhempia lasten kasvattamisessa digitaalisten laitteiden parissa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Päivi Lindberg.
Hänen mukaansa lasten digilaitteiden käyttäminen vapaa-ajalla on lisääntynyt.
– Tiedämme myös, että liiallisella laitteiden käytöllä ja eräillä sisällöillä on haittavaikutuksia.
Sisällöt voivat olla lapsille sopimattomia, mutta myös sovellusten nopeatempoinen toimintaperiaate voi aiheuttaa ongelmia.
Viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan esimerkiksi nuorten mielenterveyshäiriöiden määrät ovat lisääntyneet.
– Pitkäjänteisyyden puute, oppimisvaikeudet, nämä ovat sellaisia asoita, joilla voidaan ajatella olevan yhteyttä digitaalisten laitteiden kanssa toimimiseen.
Lindberginmukaan tuntisuosituksia laadittaessa hyödynnettiin tutkimustietoa, asiantuntijoiden näkemyksiä ja muiden maiden suosituksia.
– Ruutuajan pitäisi olla pieni osa lapsen päivää. Nähtiin, että nämä ajat ovat kohtuullisia suhteessa muuhun vapaa-aikaan.
Omaa älypuhelinta ei suositella alle 13-vuotiaalle
– Vanhemmat ovat toivoneet tämän tyyppisiä suosituksia. Tiedämme, että kansallisille suosituksille on tarvetta. Se on vähän kuin selkänoja, Lindberg sanoo.
Lokakuun luonnosvaiheeseen verrattuna ainoa tiukennus suosituksiin oli älypuhelimen suositusikärajan nostaminen 11 vuodesta 13 ikävuoteen.
Uusien suositusten mukaan alle 13-vuotiaiden ei tulisi käyttää sosiaalista mediaa, joten älypuhelimellekaan ei nähty tarvetta.
– Me haluamme, että viesti on selkeä: viivästyttäkää älykännykän hommaamista niin pitkään kuin pystytte.
Lindberg kertoo, että tutkimustulosten mukaan aikaisempi älypuhelimen käytön aloittaminen korreloi sen käyttömäärään 15 vuoden iässä.
Suositukset ovat hänen mukaansa vasta alkua osana suurempaa kulttuurinmuutosta.
– Uskon, että suosituksilla on oma vaikutuksensa, mutta meidän kaikkien pitää panostaa niiden käyttöönottamiseen ja perheiden tukemiseen.
Esimerkiksi EU-tasolla tarvittaisiin hänen mukaansa enemmän toimenpiteitä sosiaalisen media jättien sääntelyyn.
