Erilaiset terapiamuodot ovat lisääntyneet ja tietoisuus mielenterveyden hyvinvoinnista niin lasten kuin aikuistenkin osalta on lisääntynyt.
Arki ja perhearki voivat ajoin tuntua vaikeilta. Omista tunteista ja kokemuksista puhuminen voi olla haastavaa.
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja perheterapeutti Laura Widenius kertoo MTV:n haastattelussa, kuinka suomalaiset ovat usein yksin kokemustensa kanssa.
– Meillä on pärjäämisen ja yksin selviämisen kulttuuria. Historiallisesti me olemme Suomessa ilmaisseet tunteita aika niukasti. Se voi johtaa siihen, että omien kokemusten kanssa jää aika yksin.
Huoli etenkin nuorten mielenterveydestä on kasvanut viime vuosien aikana.
Varsinkin tytöt raportoivat kyselytutkimuksissa aiempaa enemmän ahdistuneisuutta. Vuoden 2025 kouluterveyskyselyn mukaan perusopetuksen 8.–9.-luokkalaisista tytöistä 34 prosenttia ja pojista yhdeksän prosenttia oli kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta.
Nuorten oireilu voi näkyä myös perhearjessa ja lapsen oireilu voi vaikuttaa myös vanhemman hyvinvointiin ja jaksamiseen.
– Jos ajatellaan lapsen kehitystä tai oireilua, kukaan meistä ei elä tyhjiössä ja perhesuhteet ja dynamiikka vaikuttavat lapseen ja vanhempaan, Widenius kertoo.
Asian ytimessä.doc – Rikkinäinen äiti
Rikkinäinen äiti -dokumentissa nähdään kaksi rikkinäistä äitiä.
Millaista on pikkuvauva-arki, johon on pakko löytää aikaa korvaushoidolle? Millaista on luotsia teini-iän kynnyksellä olevia huollettavia, kun on pakotettu makuuasentoon?
Millaista on pelätä hetkeä, jolloin äidin mieli pettää?
Rikkinäinen äiti avaa, millaista on olla sairastava äiti.
Tukimuotoihin suhtaudutaan avoimemmin
Terapiaan ja erilaisiin perheille tarjottaviin tukimuotoihin suhtaudutaan avoimemmin kuin ennen. Myös tietoisuus tarjolla olevista palveluista on lisääntynyt.
– Nykyisin on erilaisia terapiamuotoja ja näitä on kehitetty. Ollaan avoimempia ja ymmärretään turvallisuuden ja emotionaalisen turvan merkitys lähisuhteissa.
HUS:n ylläpitämällä valtakunnallisella, julkisen terveydenhuollon verkkopalvelu Mielenterveystalon verkkosivuilla kerrotaan, ettei kukaan vanhempi ole täydellinen. Moni kokee haluavansa muokata ainakin jotain toimintatavoistaan.
Asiantuntijan mukaan suurempaan kokonaiskuvaan kannattaa kiinnittää huomiota yksittäisten toimintatapojen lisäksi.
Widenius näkee, että kaikkia perheitä voivat kohdata ajoin turvattomat kokemukset.
– On kuitenkin kyse isommasta kuvasta, siitä kuinka vanhemmat voivat tarjota lapselle pitkäkestoista emotionaalista turvaa. Yksittäiset kokemukset eivät ole niinkään merkityksellisiä, Widenius avaa.
Keskustelua ylisukupolvisista traumoista tai traumoista ylipäänsä ei Wideniuksen mukaan ole kuitenkaan liikaa. Sanana trauma on asiantuntijan mukaan kuitenkin aloitettu käyttämään laveammin tarkoittamaan monia asioita.
– Ehkä sitä sanaa on alettu käyttää myös yleisellä tasolla. Puheessa olisi hyvä erotella toisistaan hoidontarpeista tai vakavista traumareaktiosta syntyvät tilanteet.
– Kokonaisuudessa on ehdottomasti hyvä asia, että tietoisuus lisääntyy.
