Puolustusvaliokunta piti tänään ylimääräisen kokouksen turvallisuustilanteen vuoksi.
Kokouksen aiheena olivat muun muassa Grönlannin tilanne, Ukrainan sota sekä Itämeren kaapelirikot. Suurin osa ajasta käytettiin Grönlannin tilanteen puimiseen, kertoi valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.)
Auton mukaan kansainvälisen politiikan tilanne on nyt täysin poikkeuksellinen Yhdysvaltojen uhatessa Tanskaa Grönlannin haltuunottamisella.
– Diplomaattinen kiista Grönlannin valtioyhteydessä liittokunnan sisäisenä kysymyksenä on tietysti aivan ennenkuulumaton. Onneksi toistaiseksi tässä on käytetty sanansäilää ja sitä vahventamaan on esitetty kauppapoliittisia toimia, Autto sanoi.
Suomi ei jaa Yhdysvaltain käsitystä siitä, että Grönlannin tulisi kuulua osaksi Yhdysvaltoja, jotta Grönlannin turvallisuus voitaisiin varmistaa. Naton 5. artikla on kuitenkin täysin voimassa, sillä Yhdysvallat ole muuta indikoinut, hän kertoi.
Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) korosti, että Suomi tukee Tanskan alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia. Ratkaisuna Grönlannin ja arktisen alueen turvallisuushuoliin harjoitustoimintaa alueella tulisi lisätä, hän sanoo.
– Jatkuva rotaatiopohjainen sotilaallinen läsnäolo olisi ratkaisu siihen, että pystymme vastaamaan turvallisuushuoliin Grönlannin osalta.
Puolustusvaliokunta kokoontui poikkeuksellisesti eduskunnan istuntotauon aikana, koska joulun jälkeen maailmalla on tapahtunut paljon sellaista, jolla on vähintään välillisesti vaikutusta myös Suomen puolustuksen järjestämisen näkökulmasta, Autto sanoo.
Valiokunta kuuli kokouksessa myös puolustusministeri Antti Häkkästä (kok.), joka saapui viime yönä Brysselistä, jossa hän osallistui Naton päämajassasa pohjoismaiden puolustusministereiden kokoukseen. Häkkänen ei ollut paikalla mediatilaisuudessa.
Lue lisää: Häkkänen: Suomi lähettää kaksi yhteysupseeria Grönlantiin
Häkkänen kertoi viime viikolla, että Suomi lähettää Grönlantiin kaksi yhteysupseeria tutustumaan Grönlannin olosuhteisiin osana Tanskan kansallista harjoitusta. Suomen lähettämät yhteysupseerit ovat tutkimassa sitä, millaista lisäarvoa Suomi voi tuoda liittokunnan yhteiseen puolustukseen, ja toisaalta sitä, olisiko yhteisestä harjoitustoiminnasta Grönlannissa saatavissa lisäarvoa Suomen puolustukseen, Autto kertoo.
MTV Uutisten toimittaja Juha Kaija kysyi, milloin yhteysupseereiden tehtävä on valmis.
– Tehtävä on valmis siinä vaiheessa, kun on saatu selville, millaista lisäarvoa Suomi osallistumisellaan voisi liittokunnalle tuoda, Autto sanoo.
Autto ja Savola eivät ottaneet suoraan kantaa siihen, vaikuttavatko Trumpin tulliuhkaukset siihen, voisiko Suomi lähettää Grönlantiin lisää upseereita.
– On tärkeää nähdä ja saada kokemuksia yhteysupseereiden kautta, ja sen jälkeen tehdä ratkaisuja, Savola kertoi.
Suomi ei hyväksy Yhdysvaltain kauppapoliitisia painostuiskeinoja, ja tulee vastaamaan niihin osana EU:ta, hän sanoi.