Suomessa on tahkottu ympäristöä kuluttavia ennätyksiä, vaikka ympäristöasioista puhutaan paljon – "Koko ajan ollaan aikamoisella riskivyöhykkeellä"

– Huolimatta siitä, että esimerkiksi pikamuodin haitoista puhutaan, kaikki ihmiset eivät koe sen koskevan itseään tai ota sitä vakavasti. Vaikka joukko ihmisiä eri ikäryhmissä pyrkii muuttamaan käyttäytymistään, se ei tarkoita sitä, että väestön valtaosan ajattelu tai kulutuskäyttäytyminen olisi muuttunut.

Pihkalan mukaan osa ihmisistä voi myös olla haluttomia muuttamaan tapojaan tai jopa pyrkiä muutosvastarintaan.

– Jos koetaan, että se käyttäytymisen muutoksen vaade tulee joltakin tietyltä ihmisryhmältä, saattaa tulla esiin sellainen asenne, että minä nyt en ainakaan halua kuunnella, mitä tuo porukka haluaisi minun tekevän.

Hintojen on noustava

Halmeen mukaan muotiteollisuudessa todellinen muutos vaatisi sekä kulutuskäyttäytymisen että tuotannon muutosta pitkäikäisyyden ja kiertotalouden suuntaan. Myös isojen pikamuotiketjujen tulisi muuttaa dramaattisesti toimintaansa.

– Tätä tukemaan täytyy syntyä lainsäädäntöä ja taloudellisia ohjauskeinoja, jotka erilaisten maksujen, verojen ja kierrätysvelvoitteiden kautta muuttavat tätä kuvaa.

Lisäksi luonnonresurssien hintojen on noustava. Tämän Halme uskoo väistämättä hiljalleen tapahtuvan.

– Lähes kaikki se viljelyala, jolla voidaan viljellä ruokaa, energiakasveja tai puuvillaa, on maapallolla jo käytössä. Myös vesi käy koko ajan vähemmäksi, eikä sitä pysty käyttämään yhtä tuhlailevasti kuin nykyään.

Lue myös: Hengitysilmassa saattaa vaania vaara, jonka vaikutuksia ei vielä tunneta – tutkijat huolestuivat: "Luvut ovat korkeammalla kuin koskaan on mitattu"

Arvio: Lihan kokonaiskulutus kääntyy laskuun

Lihankulutuksessa jonkinlainen muutos on jo näkyvissä. Pellervon taloustutkimus arvioi syyskuussa, että lihan kokonaiskulutus Suomessa kääntyy laskuun tänä vuonna.

Myös Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri uskoo, että lihankulutus saattaa hiljalleen vähentyä, mutta dramaattisesti se tuskin tulee nopeasti putoamaan. Yksi syy tähän on hänen mukaansa arkielämässä ja hinnoissa.

– Valtaosa ruoan kulutuksesta ja valmistuksesta arjessa on aika hektistä ja kiireistä, ja perheissä tehdään totuttuja, helppoja ruokia. Perusliha ei myöskään ole kovin kallista kaupassa. Muun muassa näistä syistä lihalla on useimmissa perheissä ainakin vielä aika perinteinen rooli, Katajajuuri toteaa STT:lle

Hän arvioi, että tehokkaimmin lihankulutusta saataisiin vähennettyä hintoihin vaikuttavilla ohjauskeinoilla, mutta hintamuutosten pitäisi olla merkittäviä. Vaikkei lihankulutus vähenisikään, niin ruokaketjun, ruokajärjestelmän ja ruoan kulutuksen päästöjä on Katajajuuren mukaan mahdollista silti vähentää ja sitä ollaan tekemässä.

– Esimerkiksi yhdellä lihatalolla on tavoitteena hiilineutraali ruokaketju. Tavoitteet ovat jo niin radikaalilla tasolla, että jos ne edes osittain toteutuvat, lihatuotteiden ympäristökuorma saattaa merkittävästi tulevaisuudessa pudota.

Katajajuuri toteaa myös, että jo tähän mennessä lihankulutuksen sisällä on menty jo hieman ilmastoystävällisempään suuntaan.

– Broilerin nousu on ollut käsittämättömän kovaa. Eli kulutamme myös sitä kautta ilmastoa vähemmän kuormittavaa lihaa.

"Koko ajan ollaan riskivyöhykkeellä"

Aalto-yliopiston professori Halmeen mukaan ihmiskunta käy parhaillaan kilpajuoksua ajan kanssa siitä, miten maapallo pystytään pitämään elinkelpoisena.

– Koko ajan ollaan aikamoisella riskivyöhykkeellä. Selvää on, että nykysysteemi tulee muuttumaan. Mutta tapahtuuko se niin hallitusti, että pystymme pitämään maapallon kriittiset ekosysteemit sellaisessa kunnossa, että näin suuren ihmiskunnan elo voi täällä jatkua, vai tapahtuuko jotain romahdusta?

Helsingin yliopiston ympäristötutkija Pihkala on samaa mieltä. Hän näkee, että ympäristöasioissa on kasattu liikaa paineita yksilön harteille. Yksilöiden toimien lisäksi tarvitaan suuria rakenteellisia muutoksia.

Pihkala peräänkuuluttaa psykologisesti viisasta keskustelua ympäristöasioista ja toivoo, että ihmisillä olisi kykyä nähdä uhkien keskellä myös mahdollisuuksia.

– On paljon hyviä kehityskulkuja ja toivoa tuovia esimerkkejä, jotka eivät aina nouse esiin.

– Kohtalaisen lyhyessä ajassa on tapahtunut paljon hyviäkin muutoksia. Samaan aikaan on totta myös se, että meillä on uhkakuvia ja vaarallisia kehityskuluja, joita ei oteta tarpeeksi vakavasti.

• 27.2.06:00
  Kierrätys

  Vaatevalmistajat joutuvat vastuuseen kierrätyksestä – vaatteiden hinnat voivat nousta
• 20.2.19:18
  Saasteet

  Ilmanlaatu voi olla huono jopa pakkassäällä – tästä se johtuu
• 18.2.19:03
  Ilmastonmuutos

  Trumpin energiaministeri Kansainväliselle energiajärjestölle: Älkää keskittykö ilmastoasioihin
• 14.2.15:51
  MTV Uutisextra

  Metsäkone jyräsi raakut – näin Stora Enso toimii nyt
• 13.2.12:37
  Helsinki

  Kalojen joukkokuolema Helsingin meren jäällä ihmetyttää – näin kaupunki kommentoi
• Lataa lisää