Orpo sanoo hallituksen onnistuneen vakauttamaan hyvinvointialueiden tilanteen. Tästä huolimatta alueiden voimakas eriytyminen ei ole laantunut.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kokee, että suomalaisten tämänhetkinen heikko luottamus sosiaali- ja terveyspalveluita kohtaan ei vastaa palveluiden todellista tilannetta.
Orpo sanoo, että suomalaisten luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin ei ole palautunut koronakriisiä edeltävälle tasolle, vaikka samaan aikaan selvitykset ovat kertoneet ihmisten olevan tyytyväisiä saamaansa hoitoon.
– Ongelma ei siis ole yleisesti sote-palveluiden laadussa, vaan ihmisten mielikuvassa niiden tilasta, Orpo sanoi keskiviikkona täysitunnossa antamassaan ilmoituksessa sosiaali- ja terveyspalveluista.
Orpo kertoi keskiviikkona lähettävänsä kaikille eduskuntaryhmille pyynnön nimetä kaksi edustajaa parlamentaariseen työryhmään sotejärjestelmän jatkokehittämiseksi ensi vaalikaudelle. Orpo on kertonut parlamentaarisen työryhmän perustamisesta jo aiemmin.
Parlamentaarisen työn pohjana on sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja sisäministeriön alan asiantuntijoilta tilaama hyvinvointialueuudistuksen väliarviointi. Raportissa ehdotettiin nykyisen 21 hyvinvointialueen vähentämistä 6–11 hyvinvointialueeseen.
Orpo: Hallitus onnistunut tavoitteissaan
Orpon mukaan hallitus on onnistunut tavoitteidensa mukaisesti vakauttamaan hyvinvointialueiden tilanteen. Tästä hän antaa esimerkiksi muun muassa hyvinvointialueiden alijäämien kääntymiset ylijäämiksi.
Osa hyvinvointialueista on rahapulassa ja hoitojonot ovat paikoitellen pitkiä. Väestön ikääntyminen näkyy ja tuntuu palveluissa.
Valtionvarainministeriön koostamien, alueiden omiin ennusteisiin pohjautuvien lukujen perusteella kaikkiaan 12 hyvinvointialuetta sekä Helsinki olisivat viime vuoden osalta ylijäämäisiä. Valtaosalla alueista on kuitenkin edelleen alijäämää paikattavanaan aiemmilta vuosilta.
Suurin osa alueista ei ennusteiden valossa pysty kattamaan kertynyttä alijäämää ensi vuoden loppuun mennessä. Valtiovarainministeriö kertoi tiistaina hallituksen antavan osalle hyvinvointialueista lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoteen 2029 asti. Alun perin takaraja oli asetettu vuodelle 2028.
Puheessaan Orpo sanoi kuitenkin, että hyvinvointialueiden voimakas eriytyminen ei ole laantunut niiden vakautuneesta tilanteesta huolimatta.
– Edelleen alueet ovat keskenään liian erilaisia, rahoitusmalli on liian monimutkainen eikä alueilla ole riittävästi kannusteita järjestää palveluita ihmisten tarpeita palvellen tai vaikuttavasti, hän sanoi.
Viime viikolla sovitun velkajarrun myötä on mahdollista, että osa puolueista haluaa jatkossa karsia hyvinvointialueiden määrää osana taloutta tasapainottavia rakenteellisia uudistuksia. Tällä hallituskaudella alueiden määrän karsimiseen ei kuitenkaan vielä ryhdytä vaan se jää seuraavan hallituksen ratkaistavaksi.