"Venäjä ei lyö yhtä lujaa kuin nuorempana, mutta ihmiset muistavat sen raskassarjalaisena", asiantuntija sanoo.
Suomalaiset pelkäävät Venäjän oleva kaikkivoipainen mörkö, joka tekee mitä tahtoo. Samat suomalaiset kuitenkin vaistonvaraisesti etsivät ja mielellään myös vastaanottavat tietoa, joka kertoo, ettei näin ole.
Näin toteaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes, joka kommentoi MTV Uutisille Suomen tiedustelu- ja turvallisuuspalvelu suojelupoliisin (Supo) huomiota herättänyttä Venäjä-analyysia.
Venäjän "toiminnasta ja kyvykkyydestä on saattanut syntyä julkisuudessa jopa harhaanjohtava kuva", totesi Supo maanantaina julkaistussa kansallisen turvallisuuden katsauksessa.
– Todellisuudessa Venäjä ei ole kaikkivoipa, vaan kohdistaa resurssinsa omia etujaan eniten edistävään toimintaan, Supo arvioi.
Venäjä-kuvalla on Suomessa valtava merkitys, sillä erityisesti Ukrainan sodan myötä Venäjän uhalla on perusteltu lukuisia poliittisia päätöksiä.
Moshes on Supon kanssa samaa mieltä siitä, ettei Venäjä ole kaikkivoipainen. Se, että Venäjää pidetään sellaisena, ei ole sattumaa, vaan paljolti Venäjän ansiota ja kovan työn tulosta, Moshes sanoo.
Venäjän edeltäjä Neuvostoliitto oli aito supervalta. Venäjä ei sitä ole, mutta se hyödyntää muistoja.
– Venäjä ei ole kevytsarjalainen, vaan entinen, vanhentunut raskassarjalainen. Venäjä ei enää lyö yhtä lujaa kuin nuorempana, mutta ihmiset muistavat sen raskassarjalaisena, Moshes sanoo.
Koska Kremlin sanalla oli ja on yhä edelleen merkitystä varsinkin sen lähialueilla, on Venäjälle kehittynyt "erittäin taitava diplomatian perinne", Moshes sanoo. Venäjä tietää milloin kannattaa neuvotella, milloin keskustelu on syytä lopettaa ja koska pelata aikaa.
Venäjän imago on maan presidentille Vladimir Putinille tärkeä asia, sanoo Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista.AFP / Lehtikuva
Taito se on korruptoiminenkin
Osana diplomaattista perinnettä voi myös nähdä seikan, jota Moshes kuvaa Kremlin "taidoksi korruptoida".
– Katsokaa, kuinka monta entistä pääministeriä on saanut rahaa Venäjältä. He sanovat tekevänsä tärkeää työtä, mutta Venäjä on kyyninen. Se voi uhkailla, mutta (presidentti Vladimir) Putinin valtakaudella Venäjä on pyrkinyt houkuttelemaan yhteistyöhön, tekemään rahaa. Moshes sanoo.
Suomen viime vuosikymmenien entisistä pääministereistä Esko Aho (kesk.) ja Paavo Lipponen (sd.) ovat toimineet näkyvissä tehtävissä Venäjän laskuun. EU-parlamentti nosti heidät molemmat esimerkiksi eurooppalaispoliitikoista, joita Venäjä ja Kiina ovat pestanneet edistämään etujaan.
Moshesin mukaan Venäjän kaikkivoipaisuuden imagoa pönkittää myös sen erittäin nopea päätöksentekoprosessi.
– Päätös voi olla väärä, mutta on parempi tehdä väärä päätös nopeasti kuin lykätä päätöksentekoa. Jos päätös on väärä, voi sitä aina muuttaa, Moshes sanoo.
Tämä on diktatuurien etu. Siinä missä EU ja Nato voivat keskustella kuukausia ennen päätöksen syntymistä tai lykkääntymistä, itsevaltaiset valtiot saattavat päättää suuristekin asiasta ilman kummoistakaan prosessia.
Ulkopoliittisen instituutin Arkady Moshes on Venäjä, Itä-Eurooppa ja Euraasia -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja.Lehtikuva
"Se on surullista"
Kuvaa Venäjän kaikkivoipaisuudesta pönkittää myös propaganda, jossa Kreml on selvästi parempi kuin Neuvostoliitto, Moshes sanoo. Neuvostoliiton valheet kun olivat vain valheita. Niiden läpi oli liian helppo nähdä.
Nykyisin Kreml on joustavampi. Venäjä sekoittaa totuutta ja valheita yhteen.
– Se, että Venäjää pidetään vahvana, ei ole itsestäänselvyys. Venäjä tekee paljon töitä imagonsa eteen ja Putinottaa asian hyvin vakavasti, ohjelmajohtaja Moshes sanoo.
Lopputulos on, että Venäjä-keskustelu ja uutisointi karkaavat usein käsistä. Kremlin teot saavat näin suhteettomat mittasuhteet, hän sanoo.
Isku hallitsi Suomessakin uutisointia useita päiviä. Se oli Venäjän tarkoituskin, suomalaisissa sotilaspiireissä uskotaan. Kun todella katsoi, mitä Oreshnik-iskussa tapahtui, oli kyse vain yhdestä Venäjän lukemattomista ohjusiskuista Ukrainaan.
Ja kun jotain Venäjään liittyvää tapahtuu, ovat äänessä myös monet sellaiset, "jotka eivät tiedä asioista paljoakaan", Moshes muistuttaa.
– Suomalaisten pelko Venäjää kohtaan on helppo ymmärtää. Suomalaisia on 5,5 miljoonaa, venäläisiä 140 miljoonaa. Mailla on pitkä raja ja sotaisa historia, Moshes sanoo.
Siksi Venäjään liittyvissä asioissa voidaan esimerkiksi nähdä valtava uhka, mutta toisaalta pienissä ongelmissa presidentti Putininvallan kaatumisen mahdollisuus. Suomessa asiantuntijat ovatkin sanoneet Venäjä-puheeseen liittyvän sekä pelkoa että toiveajattelua.
– Joka kerta kun voidaan sanoa, että Venäjä on heikko, niin myös sanotaan ja se on surullista, Moshes toteaa.
Ukrainan sodan myötä Venäjää on alettu syyttää ja epäillä lähes kaikesta. Supon mukaan tähän ei ole aina syytä.AFP / Lehtikuva
Suuri riski tulkita väärin
Suojelupoliisi nostaa katsauksessaan erityisesti Itämeren, jolla tapahtuneisiin kaapelirikkoihin Venäjä on viime vuosina herkästi yhdistetty. Suojelupoliisin mukaan "nykyiseen Itämeren tilanteeseen liittyy suuri riski toisten toimien väärintulkinnoille".
Kaapelirikkoja on Supon mukaan tapahtunut Itämerellä tasaisesti jo ennen helmikuuta 2022.
– Infrastruktuurivaurioiden toistuvuuden perusteella ei pysty tekemään johtopäätöksiä tahallisuudesta tai mahdollisesta valtiollisesta vaikuttamisesta, Supo katsoo.
– Pelkästään hämmennyksen aiheuttaminen ei ole peruste riskialttiille toiminnalle, jonka seuraukset ovat olleet kielteisiä myös Venäjälle. Viime vuosien ankkurienlaahauksissa on vaurioitunut länsimaiden lisäksi Venäjän omaa merenalaista infrastruktuuria, Suomen tiedustelupalvelu jatkaa.
Supo siis on jokseenkin eri mieltä kuin jotkut suomalaiset kommentaattorit ja asiantuntijat Venäjän roolista Itämerellä.
Venäjän syyllisyyteen uskovat ovat tavanneet perustella todisteiden puutteen sillä, että ammattilaiset osaavat peittää jälkensä ja Suponkin mainitsemia sijaistoimijoita käytetään juuri siksi, etteivät jäljet johtaisi Moskovaan.
Suojelupoliisin mukaan Venäjän "vaikuttamistoiminnan tunnistaminen tai todentaminen ei ole lähtökohtaisesti kuitenkaan poikkeuksellisen vaikeaa.
– Sitä on länsimaissa pysytty tekemään. Läntinen tiedusteluyhteisö on esimerkiksi kyennyt johdonmukaisesti tunnistamaan ja nimeämään Venäjän sabotaasitoiminnan, kun iskuja on tapahtunut manner-Euroopassa, tiedustelupalvelu katsoo.
Kun Venäjän osallisuudesta, mahdista tai voimattomuudesta keskustellaan, on Ulkopoliittisen instituutin Arkady Moshesin mukaan syytä muistaa vanha viisaus: Venäjä ei ole koskaan niin vahva kuin se itse kuvittelee, mutta ei myöskään koskaan niin heikko kuin muut luulevat.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
