Oreshnik-hyökkäys voi olla uuden asevarustelun lähtölaukaus.
Venäjän Oreshnik-ohjus on "suora ja mahdollisesti järisyttävä uhka Euroopalle", arvioivat analyytikot yhdysvaltalaislehti Washington Postin (WP) mukaan.
Tämä pätee myös siinä tapauksessa, että ohjusta ei varusteta ydinkärjin, vaan ainoastaan tavanomaisin taistelukärjin.
Oreshnikin laukaisun jälkeen Venäjän valtion omistama Russia Today -media julkaisi grafiikan, jossa näytettiin kuinka kauan ohjuksella kestäisi lentää esimerkiksi Lontooseen, Pariisiin ja Berliiniin.
Jutun alussa olevalla videolla kerrotaan yksityiskohtaisesti, miten Oreshnik-monikärkiohjus toimii.
Yksinkertaistetusti Oreshnikin kaltaiset ohjukset toimivat taistelukärkien kulkuvälineenä avaruuteen. Siellä ohjus hajoaa osiin, jonka jälkeen taistelukärjet lähetetään ilman ohjusta takaisin maata kohti joko yhteen tai useampaan kohteeseen.
Keskipitkän kantaman ballistisilla ohjuksilla on noin 3 000–5 500 kilometrin kantama.
Uutistoimisto Reuters on julkaissut videoita, joissa kerrotaan näkyvän, kuinka monikärkiohjuksen ammukset osuvat Dnipron kaupungissa sijaitsevan ammustehtaan alueelle.
0:30
Hyökkäyksessä käytetty Oreshnik kantoi mukanaan yhteensä 36 ammusta, jotka oli jaettu kuuteen kuuden ammuksen ryhmään eli käytännössä taistelukärkeen, arvioi Britannian puolustusministeriö.
"Kokeelliseksi" länsimaissa kuvailtu Oreshnik on "hyvin todennäköisesti" ballistisen ohjuksen Rubezh RS-26:n versio.
Rubezh RS-26 -ohjusta testattiin vuonna 2011, Britannian puolustusministeriö kirjoittaa.
Mikä on monikärkiohjus?
Monikärkiohjukset kehitettiin, kun taistelukärkien tarkkuus parantui, kertoo Puolustusvoimien ja Ilmavoimien entinen komentaja ja nykyinen kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.).
Tässä yhteydessä on syytä huomioida, että monikärkiohjukset kehitettiin alun perin ydinkärkien kuljettamista varten. Venäjän Oreshnik-ohjuksessa ei kuitenkaan ollut ydinkärkiä.
– Kun taistelukärkien tarkkuus on parantunut, on todettu, ettei ole pakko käyttää niin valtavaa tuhovoimaa ydinkärjissä. Taistelukärkien koon pienennyttyä tarkkuuden kasvamisen myötä on niitä alkanut mahtua ison raketin nokkaan enemmän, Lindberg sanoi Oreshnik-iskun jälkeen.
– Teknologia on kehittynyt siten, että useita taistelukärkiä voidaan mannertenväliseltä ballistiselta radalta ohjata eri maaleihin. Jatkokehityksen tuloksena mukana voi olla myös valetaistelukärkiä, hän jatkaa.
Asevarustelun "lähtölaukaus"
Keskipitkän kantaman monikärkiohjuksen käyttö Ukrainassa 21. marraskuuta saattaa olla myös uuden eurooppalaisen asevarustelun "lähtölaukaus".
Asevarustelu saattaisi kestää vuosikymmeniä ja kuluttaa sekä Nato-maiden että Venäjän kassaa miljardeilla ja taas miljardeilla, WP kirjoittaa asiantuntijoiden arvioivan.
Ensimerkkejä tästä on jo nähty, kun useat länsimaat lisäsivät tuntuvasti puolustusmenojaan Venäjän aloitettua suurhyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022.
Erityisesti Länsi-Euroopassa armeijoiden rahoitus ajettiin alas Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, mikä on osaltaan vaikeuttanut Ukrainan aseellista tukemista. Länsimailla ei yksinkertaisesti ole valmiita varastoja, joista aseita antaa.
Vaikea torjua
Venäjän presidentti Vladimir Putin on väittänyt, ettei Ukrainalla tai lännellä ole kykyä torjua Oreshnik-ohjusta.
Monikärkiohjuksia on erittäin vaikea torjua, Lindberg toteaa. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Yhdysvaltojen Thaad ja Israelin Arrow ovat länsimaisista ohjustorjuntajärjestelmistä sellaisia, jotka pystyvät lähettämään torjuntaohjuksen avaruuteen.
Näin ne pyrkivät tuhoamaan ballistisen ohjuksen ennen kuin monikärkiohjuksen useat taistelukärjet ovat lähteneet omille teilleen. Yksittäinen ohjus kun on selvästi helpompi maali kuin useat, toisistaan erillään lentävät taistelukärjet.
Lindbergin mukaan on kuitenkin mahdollista, ettei torjuntaohjusten kantama riitä siihen, että ne pääsisivät käsiksi monikärkiseen mannertenväliseen ohjukseen ennen kuin sen taistelukärjet lähtevät omille teilleen.
Laajemmin Lindbergin näkemyksiä ilmatorjunnasta voi lukea alla olevista jutuista:
Lue myös: Puolustusvoimien ex-komentaja: Suomen ilmatorjunnassa "väistämättä valtavia aukkoja"
Tekikö Puolustusvoimat 8 miljardin virheen? Suomi hankki uudet hävittäjät juuri ennen kuin dronet mullistivat sodan ilmatilan
"Strategista viestintää"
Venäjä on kertonut Oreshnik-hyökkäyksen olleen kosto siitä, että useat länsimaat antoivat Ukrainalle luvan hyökätä 250–300 kilometrin kantaman ohjuksilla Venäjän maaperälle.
Britannian puolustusministeriö kutsui hyökkäystä "strategiseksi viestiksi".
Viestintäkulman todennäköisyyttä lisää se, että nyt tehty tuhovaikutus olisi todennäköisesti saavutettu myös huomattavasti halvemmilla asejärjestelmillä.
Sellaisilla tehdyistä hyökkäyksistä ei kuitenkaan olisi julkisuudessa keskusteltu viikkoja.