Viron rajalle ilmestyneet venäläissotilaat ovat saaneet suhteettomasti huomiota, tutkija toteaa. Suomen on silti syytä varautua johonkin vastaavanlaiseen.
Venäjä voi jälleen kerran todeta, että sen temppu onnistui.
Näin kommentoi Viron rajan lähellä seisoskelleita tunnuksettomia Venäjän sotilaita ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau MTV Uutisille.
Nizhnikaun mukaan Venäjän pitkäaikainen käytös osoittaa, että jossain vaiheessa myös Suomessa tai sen lähiympäristössä tapahtuu jotain vastaavaa.
Kyse voi olla rajalle ilmaantuvasta sotilasjoukosta tai esimerkiksi lentokenttähäirinnästä, jota on nähty Tanskassa ja Saksassa.
Venäjän harjoittamisen kiusaamisen muoto riippuu Nizhnikaun mukaan paljolti siitä, miten Kreml näkee kohteensa heikkoudet. Viro tuntee itsensä erittäin uhanalaiseksi ja on jakautunut tietyissä yhteiskunnallisissa asioissa, joten yksittäisetkin sotilaat ovat aikamoinen pelote, vaikka eivät suoranainen uhka olekaan.
Suomessa tilanne on toinen, Nizhnikau sanoo. Ukrainan tukemiseen suhtaudutaan Suomessa verrattain yksimielisesti, eikä merkittävää Venäjä-mielisyyttä ole.
Venäjä kuitenkin pitää tarkkaa kirjaa siitä, kuka Ukrainaa tukee esimerkiksi aseellisesti. Sunnuntaina Helsingin Sanomat uutisoi, että hallituksella on yhteisymmärrys siitä, että Suomi aikoo tukea Ukrainaa ostamalla aseita Yhdysvalloilta.
– Suomen on syytä varautua Venäjän kiusantekoon. Venäjä ei halua lopettaa. Hybridipaine alleviivaa Euroopan kahtiajakautumista ja epätyytymättömyyttä. Suurin osa eurooppalaisista ei halua taistella, he haluavat välttää sodan, Nizhnikau sanoo.
– Puola on paras esimerkki. Suurin osa puolalaisista ei edes kannata puolalaisjoukkojen lähettämistä Ukrainaan sodan jälkeen, vaikka Venäjä sallisikin sen. Näin siitä huolimatta, että Puola on Ukrainan rajanaapuri, hän jatkaa.
Lue myös: Lauri koki Venäjän häirinnän: Finnairin lentokone jouduttiin laittamaan pimeäksi
"Jos Venäjän nimeää..."
Tanskan vastaus lentokenttäliikenteen keskeyttäneisiin drooneihin oli paljon kertova, Nizhnikau sanoo. Tanskalaisviranomaiset puhuivat valtiollisesta toimijasta, mutta sitä ei nimetty.
Se "tarkoittaa Venäjää", Nizhnikau muotoilee.
– Mutta jos Venäjän nimeää, se myös tarkoittaa, että siihen pitää vastata asianmukaisesti. Venäjä pelaa peliä, jossa kaikki tietävät, että he ovat tekojen taustalla, mutta toimivat niin, ettei Euroopan tarvitse vastata täysimittaisesti, hän jatkaa.
– Jos Eurooppa vastaisi, pitäisi myös Venäjän nostaa panoksia. Kun Venäjä toimii nyt nähdyllä tavalla, saadaan sama vaikutus Euroopan väestöön halvalla ja helpolla tavalla.
Nizhnikaun mukaan näyttää siltä, että usein Venäjä-myönteisten äärioikeistopuolueiden kannatus kasvaa Euroopassa joka kerta, kun Kreml tökkii Eurooppaa.
Samalla Venäjä ilokseen voi todeta, että vaikka Puola ampui alas venäläisdrooneja ja Nato-hävittäjät saattoivat Viron ilmatilaa loukanneet hävittäjät kauemmas, on Euroopalla toistuvasti ongelmia löytää yhteistä ja tehokasta vastausta Venäjän toimintaan.
– Venäjän strategia on voittaa sota Eurooppaa vastaan ilman sotimista. Hybridiuhat- ja teot tuottavat Venäjän kannalta hyviä poliittisia tuloksia, joten miksi lopettaa? Nizhnikau katsoo.
Moshes: Liian suuri reaktio
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes muistuttaa, että Viron rajalla on kuvattu alle kymmenen aseistautunutta sotilasta.
– Mitä Venäjä sitten halusikaan sotilaillaan osoittaa, sai se enemmän huomiota kuin oli tarpeen, hän katsoo.
Moshes painottaa, ettei hän kritisoi Viron rajaviranomaisten päätöstä sulkea raja. Tuo ratkaisu oli todennäköisesti "oikea ja käytännönläheinen".
Sen sijaan Moshes moittii sitä, että länsimaat ja mediat katsovat tunnuksettomia sotilaita suurennuslasin läpi. Kun tekee näin, saattaa päätyä vääriin johtopäätöksiin.
Muutamista sotilaista on helppo tehdä suuri ongelma, jos ne niputtaa yhteen aiempien sabotaasien, ilmatilaloukkausten ja muiden Venäjän aggressiivisten toimien kanssa, Moshes muistuttaa.
Tämä saattaakin olla osa Venäjän strategiaa, joka näyttää tällä hetkellä tuottavan pelotevaikutusta myös silloin, kun tämäntyyppistä reaktiota ei välttämättä alun perin Kremlissä haettukaan.
"Ei muuta mitään"
Aiemmin tilanne Viron ja Venäjän maarajalla on ollut rauhallinen, ohjelmajohtaja Moshes muistuttaa.
Siinä missä Suomi on pitänyt Venäjän-vastaista rajansa suljettuna jo pidemmän aikaa, ei Viro ole vastaavaan toimenpiteeseen ryhtynyt.
– Totean yhä, että kymmenkunta sotilasta käveli rajalla. Se ei muuta mitään, Moshes toteaa.
Se, ettei venäläissotilailla näkynyt tunnuksia, on Virolle selkeä muistutus vuodesta 2014, jolloin tunnuksettomat Kremlin joukot valtasivat Ukrainan Krimin niemimaan, jota Venäjä on tuosta lähtien miehittänyt.
Nizhnikau kertoo asuneensa Virossa niin sanottujen "pienten vihreiden miesten" Ukrainan hyökkäyksen aikana ja muistaa tapahtuneen olleen "valtava shokki" virolaisille.
Neuvostoliitto teki Virosta satelliittivaltion toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Sorron, väkivallan ja poliittisten vankilatuomioiden sävyttämät kylmän sodan vuosikymmenet päättyivät Virossa vasta uudelleenitsenäistymiseen vuonna 1991.
Hybridisodankäynnissä aloite on ollut jo pitkään Venäjällä, Moshes toteaa.
– Venäjä tekee jotain ja muut vastaavat. Uskon hybridisodan yhä kiihtyvän, hän jatkaa.