Järviruo'osta voi valmistaa monenlaisia tuotteita, esimerkiksi kasvualustoja ja lannoitetta, mutta myös muovin korvikkeita ja rakennusmateriaaleja.
Rantaruovikko sitoo itseensä Itämerta rehevöittäviä ravinteita. Niittämällä ja keräämällä ruoko talteen parannetaan samalla meren tilaa.
– Jos poistamme kasveja ja ruokoa rannoilta, niihin on sitoutunut ravinteita. Ja kun ne poistetaan ja viedään pois hyötykäyttöön, saadaan napattua ne ravinteet ennen kuin ne pääsevät Itämereen, sanoo John Nurmisen Säätiön projektipäällikkö Sonja Jaari.
Nyt järviruo'olle kehitetään hyötykäyttöä.
– Meidän mielestä tämä on loistava biomateriaali, joka taipuu aika moneen. Se kasvaa itsestään, ei tarvitse kastella, ei tarvitse lannoittaa. Meillä on erittäin iso resurssi, jonka voisi hyötykäyttää, tiivistää Jaari.
Lukemattomia erilaisia käyttötapoja
Helsingissä järjestetyillä ruokomessuilla esiteltiin, mihin kaikkeen ruokoa voi käyttää.
Kattoja, eristelevyjä, kasvualustoja, muovia korvaavia komposiitteja, rehua – tässä vain muutama esimerkki.
– Meillä on turva-alusta lasten leikkipaikoille, putoamisalusta. Sitten on pellettilaitos, jossa pystytään tekemään pellettiä hevosten kuivikkeeksi. Pystymme myös tekemään sellaista komboa, joka toimii erittäin hyvin komposti- ja huussikuivikkeena. Teemme myös paljon ruovikoiden niittoja kesällä ja talvella, luettelee Ruokomestarien toimitusjohtaja Sauli Tikka yrityksen tuotteita.
– Tällä hetkellä keskitymme enimmäkseen biokomposiittiraaka-aineen valmistukseen. Voimme hyödyntää ruokoa osana muoviraaka-aineen kanssa valmistettavissa tuotteissa. Valmistamme granulaatteja, joista voidaan valmistaa melkein mitä vain, esimerkiksi perinteisiä kuluttajamuovituotteita kuten kippoja ja kuppeja, tiskiaharjoja, astioita, autoteollisuuden komponentteja, aterimia, listaa puolestaan Trifilonin kaupallinen johtaja Teemu Timonen.
Arcada-ammattikorkeakoulun laboratoriossa on jo testattu onnistuneesti ruokopitoisten kippojen valmistusta.
Materiaali ei lopu kesken
Jatkossakin ruovikoiden hyödyntäminen on luvanvaraista toimintaa eikä kaikkia ruovikkoja ole tarkoitus niittää. Ruokoa on kuitenkin rannoillamme niin paljon, että sitä riittää materiaaliksi monenlaiseen yritystoimintaan.
– Suomen rannikoilla noin 100 000 hehtaaria ja kaikkiaan Suomessa 130 000 hehtaaria, mutta se vaihtelee vuosittain, huomauttaa Jaari.
Ruokoa kasvaa myös muissa maissa ja onnistuneella liikeidealla on hyvät vientimahdollisuudet.
Yrityksillä paljon suunnitelmia
Yrityksillä on kunnianhimoisia suunnitelmia.
– Toivottavasti voimme tehdä globaalisti liiketoimintaa hyödyntäen järviruo'on tyyppisiä biomassaratkaisuja tuotteissamme. Ja samalla viimein tuoda markkinoille kilpailukykyisen ja ominaisuuksiltaan tasavertaisen ratkaisun fossiilipohjaisille raaka-aineille, toivoo Timonen.
– Meillä on monia tuotteita kehityksen alla. Pyritään tuomaan niitä markkinoille ja kehittämään vielä paremmiksi. Odotukset ovat suuret. Yksi suuri haave on (ruokopohjainen) tekonurmi, joka korvaisi kumirouheen, kertoo Tikka.
– Nyt ollaan oikeastaan murrosvaiheessa. Suuret yritykset ovat lähteneet mukaan tekemään kokeiluja. Uusia tuotteita on paljon tulossa ja startup-yrityksiä syntynyt. Nyt tarvitaan rahoittajat, jotka uskaltavat lähteä tähän, pohtii Jaari.