Kirkkonummen Kantvikiin on valmistumassa tehdas, joka tarjoaa osaltaan ratkaisua maailman proteiinipulaan.
Pekilosienestä proteiinia valmistavan Eniferin tehdas aloittaa tuotannon syksyllä. Tehdas pystyy tuottamaan vuosittain 3 miljoonaa kiloa sieniproteiinia, joka riittäisi kattamaan noin 40 000 ihmisen vuotuisen proteiinitarpeen.
Sieniproteiinitehtaan rakennustyöt ovat vielä kesken, mutta 14 metriä korkea käymistankki on jo paikoillaan.
– Pekilohan on sienirihmasto, jota me viljellään tällaisessa terästankissa. Tässä tapauksessa meillä on 150 000 litran terästankki. Sitä sanotaan fermentoriksi ja se kasvaa siellä nestemäisessä kasvatuksessa, jonne syötetään sen tarvitsemia ravinteita. Sitten me erotetaan se nesteestä, jauhetaan ja kuivataan proteiiniainesosaksi, kuvailee Eniferin innovaatiojohtaja Joosu Kuivanen tuotantoprosessia.

3 miljoonaa kiloa sieniproteiinia vuodessa
Sientä ruokitaan elintarviketeollisuuden sivuvirroilla. Kun tehdas ensi syksynä aloittaa tuotannon, sieniproteiinia syntyy 500 kiloa tunnissa eli 3 miljoonaa kiloa vuodessa. Määrä vastaa 40 000 ihmisen vuotuista proteiinitarvetta. Aluksi proteiini menee kuitenkin lemmikkiruokateollisuudelle.
– Me lähdetään alkuun täällä lemmikkiruokaan tarkoitetulla raaka-aineella, kun odotellaan vielä EU:n uuselintarvikelupaa. Starttaillaan lemmikkiruualla ja siitä eteenpäin elintarvikepuolelle, sanoo Eniferin operatiivinen johtaja Mia Horttanainen.

Uuselintarvikelupaa odotellaan vielä
Sieniproteiinia voidaan käyttää esimerkiksi lihan- ja maidonkorvikkeissa, leivonnassa, jugurtissa ja välipalatuotteissa.
Ennen kuin sitä voidaan käyttää ihmisten ruokaan, pitää saada uuselintarvikelupa.
– Euroopassa meillä on nyt tällä hetkellä ruokalupaprosessi meneillään ja me arvioidaan, että noin kahden, vähän yli kahden vuoden päästä me voitaisiin päästä täällä markkinoille. Yhdysvalloissa meillä on jo tällä hetkellä mahdollisuus myydä ja me toivotaan, että ensi vuoden aikana saadaan ensimmäiset tuotteet markkinoille. Todennäköisesti puhutaan välipalatuotteista, esimerkiksi patukoista tai proteiinijuomista, toteaa Kuivanen.
Valio uskoo sieniproteiiniin
Valio on mukana Eniferin tehdashankkeessa monessa roolissa. Yhtiö aikoo käyttää Pekilo-proteiinia omissa tuotteissaan. Lisäksi yhtiön ylijäämälaktoosi sopii pekilosienen ravinnoksi. Valio on myös sijoittanut Eniferiin. Yhtiössä uskotaan sieniproteiinin mahdollisuuksiin.
– Se on raaka-aine, joka taipuu tosi moneen. Proteiinipitoisuus on korkea. Siellä on kuituja yllättävän paljon ja se on aina mielenkiintoista ravitsemuksen kannalta. Ja sitten se maku on sellainen mukavan neutraali. Se mahdollistaa sen käyttämisen raaka-aineena hyvin monessa paikassa, uskoo Valion tutkimus- ja kehitysjohtaja Harri Kallioinen.
Yhtiö ei vielä tiedä aivan tarkkaan, missä tuotteissa sieniproteiinia käytetään.
– Voi olla lihankorvikkeita tai perinteisiä elintarvikkeita, joiden ainesosana sitä pystyy käyttämään. Mahdollisuuksia on tosi paljon, uskoo Kallioinen.

Useita tehtaita suunnitelmissa
Kirkkonummen sieniproteiinitehdas valmistuu Suomen Sokerin entisiin tiloihin. Kirkkomummen jälkeen suunnitelmissa on rakentaa lisää sieniproteiinitehtaita.
– Kyllä me koko ajan kartoitetaan paikkoja meidän seuraaville tehtaille Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella, mutta mitään varmaa ei tietenkään tässä vaiheessa vielä voida sanoa, että minne seuraava tulee, huomauttaa Kuivanen.
Pekilo-prosessi keksittiin Suomessa jo 1960-luvulla. Sen avulla jalostettiin metsäteollisuuden sivuvirtoja rehuproteiiniksi.
Eniferin perustivat viisi entistä VTT:n tutkijaa vuonna 2020 kehittämään ja kaupallistamaan Pekilo-teknologiaa. Yhtiö on kehittänyt alkuperäistä Pekilo-prosessia edelleen ja nykyään tuotannossa voidaan käyttää useita erilaisia sivuvirtoja.
