Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa kuljetusdroonien hyödyt terveyspalveluissa näyttävät äkkiajattelemalta ilmeisiltä.
Mökillä sairastuneelle voitaisiin ilmateitse toimittaa nopeasti ensihoitoa, vastamyrkky kyyn puremaan tai sydäniskuri. Suurempi drooni voisi kuljettaa paikalle myös lääkärin. Nämä ovat esimerkkejä käyttötarkoituksista, joita Suomessa on pohdittu.
Helsingin kaupungin innovaatioyhtiössä uskotaan, että drooneja nähdään Suomessa terveydenhuollossa hyvin pian, ainakin kriisitilanteissa.
Nyt ollaan "hyvin lähellä", arvioi Forum Virium Helsingin EU-projektipäällikkö Renske Martijnse-Hartikka.
– Ei vielä ensi viikolla, mutta ehkä vuoden päästä, Martijnse-Hartikka sanoi.
Käytössä joissain kaupungeissa
Euroopassa tapahtuu jo tällä saralla.
– Britanniassa, Hollannissa ja Sveitsissä sairaaloiden väleillä tehdään jo droonilentoja, tosin nämä ovat vielä melko pieniä hankkeita, Martijnse-Hartikka kertoi.
Kiinassa droonit lensivät sairaaloiden välillä jo koronapandemian aikana.
Viime vuosina ilmailulainsäädäntö on selkiytynyt droonien lennättämisen osalta, ja myös kaupunki- ja liikennesuunnittelussa droonit on alettu ottaa huomioon.
Tärkeintä Martijnse-Hartikan mukaan nyt olisi se, että esimerkiksi pelastuslaitokset ja hyvinvointialueet sitoutuisivat ottamaan droonit osaksi terveydenhuollon kuljetusverkostoa.
– Sitoutuminen on tärkeää, koska tällaisiin palveluihin on saatava rahoitusta, hän sanoi.
Onnistunut kokeilu Helsingissä
Loppusyksyllä Helsingissä tehtiin kokeilu kriisitilanteen varalta.
Kahden viikon ajan norjalaisvalmisteiset droonit tekivät noin 40 lentoa Helsingin Kyläsaaren ja Laajasalon välillä kuljettaen kasvomaskeja, desinfiointiainetta ja kumikäsineitä Laajasalon terveysasemalle. Lennot ohjattiin Norjasta käsin.
Siinä missä seitsemän kilometrin matka oli henkilöautolla kestänyt noin parikymmentä minuuttia, drooneilla matkaan meni vain seitsemän minuuttia, Martijnse-Hartikka kertoi.
Samoin esimerkiksi syrjäseutujen apteekkeihin voitaisiin drooneilla hankkia nopeasti täydennystä tai laboratorioihin toimittaa verinäytteitä.
Hoitajapulasta kärsivillä paikkakunnilla droonit vähentäisivät kuljetuksiin kuluvaa työaikaa, ja sähkökäyttöisillä drooneilla säästettäisiin myös polttoainekuluissa.
Kaikkialla ei voi lentää
Suomessa on paljon alueita, joissa lentäminen on kielletty kansallisen turvallisuuden takia tai esimerkiksi ympäristösyistä.
Tämä ei Martijnse-Hartikan mukaan ole suuri ongelma, koska ketterille laitteille voi helpommin löytää vaihtoehtoisia reittejä.
Gps-signaaleja häiritsevien laitteiden eli jammereiden käyttö on myös yleistynyt viime vuosina. Vaikka jammereiden luvaton hallussapito aiotaan kieltää, on Traficomin mukaan pelkästään alkuvuoden aikana tehty jo yli parisataa ilmoitusta gps-häiriöistä ilmassa.
Droonioperaattorit ovat kuitenkin löytäneet teknisiä keinoja suojaamaan häirinnältä, Martijnse-Hartikka sanoi.
Huolta yksityisyydestä
Euroopan maissa on kuitenkin ollut huolta kansalaisten turvallisuudesta ja yksityisyydestä. Drooneja voidaan käyttää myös rikollisiin tarkoituksiin.
Droonien käyttö terveydenhuollossa ja hätätilanteissa saa kuitenkin enemmän hyväksyntää kuin esimerkiksi ostosten kuljetuksissa.
Kun viime vuonna EU:n tuella tutkittiin asukkaiden mielipiteitä kuudessa eurooppalaisessa kaupungissa, Helsingissä 64 prosenttia vastaajista piti droonien käyttöä pelastustoimiin hätätilanteissa erittäin hyväksyttävänä.
Osa kuitenkin mielsi droonit enemminkin aseiksi sodankäynnissä Ukrainan sodan takia.