Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajuuskausi päättyy virallisesti tänään. Puheenjohtajakaudella Suomi painotti yhteisiä arvoja ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamista ja piti ilmastoasioita näkyvästi esillä.
Käytännössä johtajuusrupeama päättyi kuitenkin jo ennen joululomaa. Viimeiset ministerikokoukset pidettiin muutama viikko sitten.
Aiemmin joulukuussa jäsenmaat linjasivat tavoittelevansa ilmastoneutraaliutta vuosisadan puoliväliin mennessä. Ainoastaan Puola jätti sitoutumatta tavoitteen toimeenpanoon. Sopuun päästiin myös muun muassa kestävien sijoitustuotteiden määritelmästä ja juomaveden laatuvaatimuksista.
Suomi myös peräänkuulutti yhteistä näkemystä jäsenmailta siitä, että unionin rahoitus on kytkettävä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Tämä kirjattiin EU:n rahoituskehystä koskevaan ehdotukseen marraskuussa. Huolia periaatteen toteutumisesta on Puolan ja Unkarin kohdalla.
Seuraavana puheenjohtajamaan manttelia kantaa Kroatia, josta tuli EU:n jäsenmaa vuonna 2013. Maa ehti jo auttaa Suomea johtamalla digiasioista vastaavien ministerien kokouksen, kun hallituskriisi oli Suomessa kuumimmillaan ja silloinen liikenneministeri (nykyinen pääministeri) Sanna Marin (sd.) matkusti Brysselistä takaisin Suomeen.
Suomen kausi osui hankalaan aikaan
Suomen puheenjohtajuuskausi osui hankalaan ajankohtaan, sillä toukokuun europarlamenttivaalit ja uuden komission muodostaminen pitivät unionin lainsäädäntötyön odotustilassa. Uusi komissio aloitti työskentelynsä vasta kuukautta ennen Suomen puheenjohtajuusrupeaman päätöstä.
Suomi ei onnistunut ratkaisemaan puheenjohtajakaudellaan kiistaa Välimeren pelastusoperaatioista. Jäsenmaat jäivät odottamaan, millaisia turvapaikkajärjestelmää koskevia linjauksia uusi komissio aikoo tehdä.
Sopuun ei päästy myöskään EU:n rahankäytöstä, veronkierron estämisestä tai laajentumisesta Länsi-Balkanilla. Pohjois-Makedonian ja Albanian jäsenyysneuvotteluita vastusti äänekkäästi muun muassa Ranska.