Oppositiosta syytetään hallituksen ilmastosuunnitelmia ilmastolain rikkomisesta.
Suomen ilmastolakiin on kirjattu tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035. Esimerkiksi vihreiden varapuheenjohtaja Jenni Pitko syyttää hallitusta sen noudattamatta jättämisestä.
– Näitä papereita lukemalla vaikuttaa siltä, että lakia ei aiota noudattaa ja velvoitteille viitataan kintaalla, Pitko sanoi ryhmäpuheessa tiistain lähetekeskustelussa.
Lähetekeskustelussa viime kuussa hallituksen energia- ja ilmastostrategia sai oppositiosta risuja ilmastolain noudattamatta jättämisestä. Tiistaina vuorossa olivat hallituksen keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmat.
– Epäonnistumista enemmän tämä vaikuttaa tietoiselta päätökseltä, taktiselta silmien ummistamiselta, kansanedustaja Mai Kivelä (vas.) sanoi vasemmiston ryhmäpuheessa.
Myös suurimmasta oppositiopuolueesta SDP:stä esitettiin, ettei hallitus noudata suunnitelmissa lupaustaan sitoutua hiilineutraaliustavoitteeseen.
Suomen ilmastolakiin on kirjattu tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035.
Lue myös: Analyysi: Suomen hiilineutraalius 2035 on kovan paineen alla
Suunnitelmista valitettu oikeuteen
Suomen luonnonsuojeluliitto ja Greenpeace Suomi valittivat viime kuussa hallituksen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Järjestöjen mukaan hiilineutraaliustavoite jää suunnitelmassa saavuttamatta. Järjestöt vetosivat valituksessaan ilmastolakiin.
Hiilineutraalius tarkoittaa, että päästöjen ja hiilinielujen on oltava tasapainossa.
Myös Valtion talouden tarkastusvirasto on arvioinut, ettei hallituksen ilmastosuunnitelmilla saavuteta hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2035 mennessä.
Hallituksen pitkän aikavälin suunnitelmassa esitetään skenaariot seuraaville 30 vuodelle koskien taakanjako-, päästökauppa- ja maankäyttösektorin yhteenlaskettujen kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien kehitystä.
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma koskee vain taakanjakosektoria. Sen toimin on tarkoitus saavuttaa EU:ssa vuosille 2021–2030 asetetut taakanjakosektorin päästövähennystavoitteet.
Taakanjakosektoriin kuuluvat muun muassa liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen ja jätehuollon päästöt.
Lue myös: Raportti: Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttaminen ei mahdollista viime vuosien hakkuumäärillä
Keskusta kyseenalaisti hallituksen rehellisyyden
Keskusta kyseenalaisti tiistaina hallituksen yhteneväisyyttä ilmastosuunnitelmien kannalta. Perussuomalaiset oli aiemmin toivonut, että Suomi ei olisi sitoutunut tavoitteeseen hiilineutraaliudesta vuonna 2035.
– Joutuukin miettimään, kumpi päähallituspuolueista on rehellinen, kun toinen on edes jollain tapaa sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta toinen ei juurikaan, kansanedustaja Vesa Kallio sanoi keskustan ryhmäpuheenvuorossa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen korosti puolueen ryhmäpuheessa, ettei Suomen tulisi vahingoittaa omaa talouttaan ilmastotoimien kustannuksella.
– Suomi ei yksin ratkaise ilmastonmuutosta, mutta se voi vahingoittaa itseään sekä koko maapalloa politiikan johtaessa työpaikkojen ja tuotannon siirtymiseen maihin, joissa ympäristönormeista ei pidetä kiinni.