Sulhanen pyysi luopumaan lapsesta vuokseen – epäröivälle morsiamelle tiukka vastaus asiantuntijalta: "Oletko niin yksinäinen ja epätoivoinen?"

Eri ihmisillä nousevat erilaiset asiat parisuhteen kynnyskysymyksiksi. Esimerkiksi uskottomuus, raha-asioiden erilainen hoito tai se, että toinen haluaa lapsia ja toinen ei, voivat rikkoa muuten hyvällä tolalla olevan suhteen.

Joillekin voi olla myös vaikea suhtautua siihen, että kumppanilla on jo lapsia jonkun toisen kanssa. Yleensä tällaisissa tapauksissa vanhemman vaakakuppi kallistuu automaattisesti lapsiin ja kumppani saa mennä, mutta näin ei ole asian laita Dear Wendy -sivustolle lähetetyn kysymyksen kysyjän elämässä.

Alunperin CNN:n kolumnista omaksi sivustokseen muuttuneella Dear Wendy -palstalla Wendy lupaa antaa "parisuhdeneuvoja, joita ystäväsi eivät uskalla sinulle antaa".

Wendylle kysymyksensä esitti 30-vuotias nainen, jolla on lapsi edellisestä suhteestaan, ja jota poikaystävä hiljattain kosi. Nainen kertoo omaavansa yhteishuoltajuuden pojastaan, mutta näkevänsä tätä vain joka toinen viikonloppu. Myös poikaystävällä on tytär edellisestä liitosta, mutta hän ei tapaa jälkikasvuaan lainkaan.

– Poikaystäväni kosi minua, mutta kuukausi kosimisen jälkeen hän haluaa minun luopuvan poikani tapaamisista. Kerroin hänelle, että vanhempani haluavat myös viettää aikaa poikani kanssa, ja he voivat tehdä sitä vain joka toinen viikonloppu, kun minäkin näen häntä, Feeling Stuck -nimimerkkiä käyttävä nainen kertoo.

Ulkomaille töihin aikova sulhanen on naisen kertoman mukaan todennut antavansa tälle reissun ajan aikaa miettiä, haluaako luopua pojasta hänen vuokseen.

– Olen ajatellut luopuvani pojastani mentyämme naimisiin, mutta miten voisin vastata siitä vanhemmilleni? Äidilläni on masennus ja isälläni syöpä. En halua heidän olevan surullisia tietäen, että menettävät tyttärenpoikansa.

– Poikaystäväni kertoi minulle seurustelun alussa, ettei voisi hyväksyä poikaani, ja tiedän, että kaikki miehet eivät siihen pysty. Olen oikeasti valmistautunut luopumaan pojastani naimisiin menon jälkeen, mutta poikaystäväni haluaa, että teen sen heti. Haluan olla poikaystäväni kanssa, mutta en kestä tehdä vanhempiani surullisiksi heidän sairauksiensa vuoksi. Kärsin myös äidin syyllisyydestä, koska poikani rakastaa minua niin paljon. Mitä minun pitäisi tehdä?

"Häpeäisit"

Parisuhdeneuvoja jo vuosikausia jaellut, itse kahden lapsen äiti Wendy ei vastauksessaan sanoja säästellyt.

– No, ihmekö tuo, että sinulla on "äidin syyllisyyttä", hitto vie. Olet valmis luopumaan siitä vähästä ajasta, joka sinulla on poikasi kanssa, ja joka on jo nyt masentavan pieni määrä, sellaisen hirviömiehen vuoksi, joka ei näe omaa lastaan, eikä ajattele, että sinunkaan pitäisi nähdä omaasi? Häpeäisit, Wendy tylyttää.

– Oletko niin yksinäinen ja niin epätoivoinen saadaksesi aviomiehen, että voisit hylätä oman lapsesi? Ilmeisesti. Ole niin kiltti ja mene terapiaan selvittämään, mikä helvetti sinussa on vialla, kun käyttäydyt niin kammottavalla, häpeällisellä tavalla. En edes aloita vanhemmistasi. Se, että käytät heitä ja heidän sairauksiaan pääasiallisena syynä sille, että ehkä jatkaisit poikasi tapaamista, puhuu puolestaan. Hanki apua.

Lähteet: Dear Wendy, Mirror

***