Mainos

Sorrutko hammaspesun helmasyntiin? Huono suuhygienia voi sairastuttaa vakavasti – älä sivuuta tätä hälytysmerkkiä

2:18
Videolla kerrotaan, miten hampaat harjataan oikein.

Hampaiden oikeaoppinen puhdistaminen ylläpitää sekä suun että koko elimistön terveyttä. Yksi yleisimmistä virheistä on pestä hampaat vasta aamupalan nauttimisen jälkeen.

Ihmisen suussa on satoja bakteereita, joista osa on pelkistetysti ”hyviä” ja osa ”huonoja”. Jälkimmäisiä edustavat esimerkiksi kariesbakteerit, jotka aiheuttavat karieksen muodostumista, sekä parodontiittibakteerit, jotka aiheuttavat iensairauksia.

”Hyviä” bakteereita puolestaan ovat esimerkiksi probiootit, joilla on todettu olevan estävää vaikutusta haitallisten bakteereiden kasvuun. Vielä ei ole kuitenkaan täysin selvää, mikä olisi paras keino tuoda probiootteja lisää suuhun ja miten nämä ”hyvät bakteerit” suussa toimivat.

Suun terveyden kannalta olisi tärkeää, että ihmisen suussa olisi vähän ”huonoja” bakteereja ja paljon ”hyviä” bakteereja. Kaikista paras keino päästä eroon ei-toivotuista bakteereista on mekaaninen puhdistus eli hampaiden harjaus. Sillä saa plakiksi muodostuneen bakteerimassan irrotetuksi hampaan pinnalta.

– Plakkiin eivät pure mitkään suuvedet tai antibiootit. Ihan simppelisti se pitää vaan harjata pois, sanoo hammaslääkäri Hymy Kostamo.

Puhdistamaton plakki voi johtaa vakaviin ongelmiin

Plakin voi tuntea tahmeana kerroksena hampaiden pinnalla esimerkiksi sokeristen ruokien syömisen ja harjauksen väliin jäämisen jälkeen. Jos plakkia ei puhdista hampaan piinalta, voi sitä kertyä ienrajaan ja hammasväleihin, mistä seuraa ientulehdus.

Hammashygienian laiminlyönnin jatkuessa bakteeriplakki tunkeutuu ikenen alle ja ientaskuksi kutsuttu tila syvenee. Ientaskujen hapettomat olosuhteet ovat otollisia paikkoja bakteereiden lisääntymiselle.

Jos hammasplakki kovettuu hammaskiveksi, eikä sitä ole enää mahdollista harjata itse pois. Seurauksena voi olla hampaita ympäröivien kiinnityskudosten tuhoutuminen, mikä voi johtaa hampaan irtoamiseen. Tällöin puhutaan suomalaisten kansantaudiksikin luonnehditusta parodontiitistä, joka on yhdistetty lukuisiin eri sairauksiin, kuten kakkostyypin diabetekseen, etäinfektioihin ja jopa Alzheimerin tautiin. Lisäksi huonot hampaat lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Hampaat kannattaa pestä ennen aamupalaa

Hampaita tulisi harjata huolellisesti vähintään kahden minuutin ajan aamuin illoin. Yleinen virhe hampaiden harjauksessa on, että purukalusto pestään vasta aamupalan jälkeen.

– Vaikka yön aikana ei ole syönyt mitään, hampaiden pinnalle kertyy lukuisia bakteereita, Kostamo kertoo.

Jos hampaita ei ole pessyt, nämä bakteerit alkavat käyttämään aamupalalla syötyä ravintoa ja tuottamaan happoja, mistä johtuen hampaat voivat reikiintyä.

Lisäksi aamupalalle kuuluu usein happamia ruoka-aineita, kuten marjoja tai hedelmiä. Ne liuottavat hammaskiillettä ja jos hampaita alkaa vielä puhdistamaan hammasharjalla, altistuvat hampaat eroosiolle ja kiilteen kulumiselle. Happamien ruoka-aineiden syömisen jälkeen pitäisi odottaa vähintään puoli tuntia ennen hammaspesua, eikä tähän taukoon löydy kaikkien aamuista aikaa.

Hampaiden pesun jättäminen aamupalan jälkeiseen hetkeen voi altistaa myös sille, että ihminen unohtaa harjata hampaansa kokonaan.

Kostamo suositteleekin suomalaisia pesemään aamulla heti ensitöikseen hampaansa ja neutralisoimaan suuhun päätyneitä happoja esimerkiksi purukumilla tai pastillilla.

Lankaa hampaat vähintään kerran päivässä

Hammaspesun yhteydessä hampaat pitäisi langata vähintään kerran päivässä. Hammaslanka auttaa poistamaan ruoan tähteitä ja plakkia hampaista sekä ehkäisee hammaskiven muodostumista ja ientulehdusta.

Kauppojen suuvedet eivät korvaa mekaanista puhdistusta. Itse asiassa jotkin niistä voivat pitkäaikaisessa käytössä häätää terveestä suusta hyödyllisiä bakteereita, jolloin haitalliset bakteerit lisääntyvät. Lisäksi joidenkin suuvesien sisältämä alkoholi ei tee hyvää suun limakalvoille. Parodontiitista kärsivät voivat kuitenkin hyötyä antiseptisten suuvesien käytöstä.

Sylki taistelee "pahoja" bakteereja vastaan

Varta vasten suun hygieniaa varten kehiteltyjen tuotteiden lisäksi ihmisen oma sylki on merkittävässä osassa suun terveyden kannalta. 

Sylki ehkäisee hampaiden reikiintymistä, sillä se palauttaa suun pH-arvon syömisen jälkeen happamasta normaaliksi ja sisältää monia ainesosia, jotka auttavat puolustautumaan ”pahoja” bakteereita vastaan niitä eliminoimalla. Kuiva suu taasen lisää hampaiden reikiintymisen riskiä.

Hymy Kostamo kertoo, että suun kuivuuteen vaikuttavat esimerkiksi ikääntyminen, vaihdevuodet ja aliravitsemus. Lisäksi monet lääkitykset ja sairaudet voivat aiheuttaa suun kuivumista.

Luonnollista syljentuotantoa voi stimuloida pureskelemalla esimerkiksi purukumia tai imeskelemällä pastillia. Myös keinosylkiä on olemassa.

Syljen luontaisia antibakteerisia ominaisuuksia voi vahvistaa tarkoitukseen kehitellyn hammashanan avulla. Tämä auttaa torjumaan haitallisia bakteereita ja kasvattamaan hyvien bakteerien määrää.

Napostelu ja makeat ruoat kuluttavat hampaita

Suuhygieniasta puhuttaessa täytyy ottaa huomioon myös se, mitä ihminen syö ja milloin. Limonadien ja karkkien runsas kulutus sekä jatkuva napostelu altistavat hammaseroosiolle ja reikiintymiselle.

Ruokaa pitäisi syödä 5–6 kertaa päivässä, jolloin sylki ehtii ruokailujen välissä neutralisoida suun happamuutta ja hampaiden pinnalta liuenneet mineraalit ehtivät palata takaisin paikoilleen.

Toistuva makean nauttiminen puolestaan aiheuttaa liikaa happohyökkäyksiä. Makeilla ruoka-aineilla, kuten leivonnaisilla, karkeilla ja limonadeilla, tulisi herkutella vain silloin tällöin ja mieluiten aterioiden yhteydessä. Janojuomana kannattaa nauttia vettä.

Ruokailun jälkeen suuhun kannattaisi laittaa ksylitolia sisältävä purkka tai pastilli. Ksylitoli ehkäisee hampaiden reikiintymistä.

Yksikin reikä on hälytysmerkki

Milloin sitten pitäisi olla suunsa terveydestä huolissaan? Kostamo sanoo, että hän toivoisi hälytyskellojen soivan aina kun hampaaseen ilmaantuu reikä. Se on merkki siitä, että ihmisen tulisi katsoa peiliin ja miettiä, olisiko hänen suuhygieniassaan parantamisen varaa.

– Erityisesti olisin huolissani, jos kotihoito on priimaa ja ruokavalio on kunnossa ja silti tulisi reikiä, Kostamo sanoo.

Silloin ihmisen syljeneritys saattaa olla huonossa kunnossa tai hampaiden paikat ovat huonoja. Jos hammaspaikkojen saumoihin alkaa muodostua kariesta, ihminen ei välttämättä saa bakteerimassaa pois omin toimin. Tällöin paikat olisi hyvä käydä uusimassa.

Suun terveydestä on tärkeä pitää huolta kokonaisterveydenkin kannalta.

Osittaislähde: Hammaslääkäriliitto

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja