Suojaa suolisto kansanterveysuhalta – nämä ruoat auttavat
Ruokavaliovalinnoilla suoliston luontainen bakteerikanta voi sekä kestää paremmin antibioottikuurin haittavaikutukset että toipua niistä nopeammin.Shutterstock
Antibioottiresistenssi onkin jo kolmanneksi suurin kansanterveysuhka. Sitä edellä ovat vain sydän- ja syöpäsairaudet, kerrotaan lääkeyritys Biocodexin tiedotteessa.
Antibioottiresistenssiä voidaan ehkäistä muun muassa turhien antibioottikuurien välttämisellä sekä hyvällä käsi- ja elintarvikehygienialla.
Myös sillä, mitä päivittäin valitsemme lautasellemme, on merkitystä, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen MTV Uutisille.
Kuinka suuri uhka antibioottiresistenssi on suomalaisten terveydelle? Millaisten yleisten infektioiden tehokas hoito on jo vaarantunut Suomessa antibioottiresistenssin vuoksi?
Katso Huomenta Suomen suora lähetys televisiosta tai MTV Katsomosta torstaina 27.11. klo 8.45. Aiheesta keskustelemassa infektiosairauksien professori Anu Kantele.
Vaikka laadukasta tutkimustietoa antibioottikuurin jälkeisestä suoliston mikrobiomin muuttamisesta ruokavalion keinoin ei ole, on rohkaisevia tuloksia saatu koe-eläintutkimuksista.
Mikrobiomi on mikrobien eli yksisoluisten eliöiden, bakteerien, virusten ja sienien yhteisö, joka toimii suojamuurina haitallisia mikro-organismeja vastaan, kerrotaan Biocodoxin tiedotteessa.
Ihmiskehon suurin mikrobiomi sijaitsee suolistossa.
Jokainen antibioottikuuri johtaa siihen, että suoliston mikrobiomissa hyödyllisten yhteisön jäsenien määrä pienenee ja yksittäisten haitallisten jäsenien osuus kasvaa.
Tämän seurauksena elimistön vastustuskyky laskee.
– Antibioottikuurin jälkeen suoliston mikrobiomi muuttuu vähitellen terveempään suuntaan, ellei sitten joudu syömään useita kuureja peräkkäin, etenkin lapsuudessa, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kertoo.
Kuitenkin ruokavaliovalinnoilla suoliston luontainen bakteerikanta voi sekä kestää paremmin antibioottikuurin haittavaikutukset että toipua niistä nopeammin.
– Ruokavaliohoidossa lähdetään liikkeelle siitä, että pitäisi noudattaa virallisten suositusten mukaisia ravitsemusneuvoja mahdollisimman hyvin.
– Eli syödä paljon kuituja, hedelmiä, marjoja, vihanneksia, täysviljoja ja papuja. Juomaksi valitaan teetä, kahvia, piimää tai muuta hapatettua tuotetta, Laatikainen kertoo.
Kuidut, polyfenolit ja hapatetut tuotteet avainroolissa
Ruokavalio vaikuttaa suoliston mikrobiomin laatuun ja kuntoon kolmen eri mekanismin kautta.
– Kuidun laadun ja määrän, polyfenolien sekä ruoan sisältämien hyödyllisten bakteerien kautta, Laatikainen listaa.
Mitä enemmän ja monipuolisemmin ravinnosta saa kuituja, sen parempi mikrobiomille.
– Suolistobakteerit rakastavat sekä runsasta että monipuolista kuidun saantia.
Monipuolisesti ja riittävästi ruokavaliosta saa kuitua, kun syö täysjyväviljoja, papuja, linssejä, herneitä, pähkinöitä, siemeniä, hedelmiä, marjoja ja kasviksia.
Kuitupitoisuutensa lisäksi marjat ovat suoliston lempiruokaa niiden sisältämien polyfenolien vuoksi.
Polyfenoleja eli väriaineita löytyy myös teestä, kahvista ja kaakaosta.
– Lisäksi polyfenoleja saa soijasta, pavuista, ekstraneitsytoliiviöljystä, pähkinöistä ja siemenistä.
Kun näiden lisäksi nauttii vielä maitohappokäymisellä valmistettuja tuotteita, sisältää ruokavalio kaikki kolme mikrobiomiin positiivisesti vaikuttavaa tekijää.
– Hapatettu kaali, piimä, jogurtti, hapatettu soija- ja kauratuote, juusto ja alkoholiton olut ovat hyviä tuotteita, Laatikainen antaa esimerkkejä.
Mikään yksittäinen ruoka-aine ei tuhoa mikrobiomia
Suoliston mikrobiomille haitallisia ruokavalintoja ovat runsas sokerin, punaisen lihan, valkoisten viljojen ja alkoholin käyttö.
– Haitat syntyvät enemmän sitä kautta, että ruokavaliosta puuttuu jotain kuin sitä kautta, että jokin ruoka-aine itsessään olisi kovin haitallinen suolistobakteereille, Laatikainen kuitenkin huomauttaa.
– Ruokavalio on kauppaa, jos syöt epäterveellisesti, niin tuskin syöt sen päälle lisäksi terveellisesti, jolloin hyvien ravintoaineiden saanti jää vähemmälle.
Katso myös: Lääkkeet uhkaavat menettää tehoaan
10:11Suomalaiset tuovat vastustuskyvyn kehittäneitä bakteereja lomamatkoilta – antibiootit uhkaavat menettää tehoaan. Aiheesta keskusteltiin Huomenta Suomenssa maaliskuussa 2024. Haastattelussa Helsingin yliopiston professori Marko Virta ja evoluutiobiologi Tuomas Aivelo.
