Tutkija: Rasistinen silmienvääntely on rapauttanut Suomen mainetta Aasiassa enemmän kuin luulemmekaanRasismikohu sai alkunsa ex-missin rasistisena pidetyn kuvan levitessä. Useat poliitikot ottivat itsestään vastaavanlaisia kuvia, ja nyt siitä puhutaan jo Itä-Aasiassa.
Kruununsa menettäneen Miss Suomen ja hänelle tukeaan ilmaisseiden perussuomalaispoliitikkojen silmienvenytyskuvat ovat nousseet esille Kiinassa, Etelä-Koreassa ja erityisesti Japanissa.
– Japanissahan Suomi on kokoonsa nähden tunnettu ja suosittu, kertoo viestintäjohtaja Mikko Koivumaa ulkoministeriön (UM) viestintä- ja maakuvaosastolta STT:lle.
Suomen Tokion-suurlähetystön tilillä on X:ssä 171 000 seuraajaa. Lähetystö kertoi vastikään X:ssä Suomen YK-jäsenyyden 70-vuotispäivästä ja että Suomi on jäsenyytensä aikana panostanut muun muassa ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisuuden edistämiseen.
Julkaisun alle on viestipalvelussa kertynyt noin 2 000 kommenttia.
– Keskustelu on ymmärrettävästi hyvin negatiivissävytteistä, Koivumaa sanoo.
Aasian tutkimuksen dosentti ja Suomalais-japanilaisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Lasse Lehtonen kirjoitti Helsingin Sanomiin kyseisen rasismikohun haitoista. Mielipidekirjoituksessaan Lehtonen korosti, ettei Suomessa ymmärretä, kuinka suurta mainehaittaa tällaisella rasismikohulla on.
Lehtonen kertoi maanantaina MTV Uutiset Livessä, miten kohu on vaikuttanut Suomen maineeseen.
– Aiemmin olisin kertonut esimerkiksi Japanissa ylpeästi olevani suomalainen, mutta tällä hetkellä se ei tuntuisi hyvältä idealta, Lehtonen sanoo.
Lehtonen kertoi erityisesti viestipalvelu X:n toimivan alustana kiivaalle keskustelulle, johon liittyy keskeisesti Suomi ja rasistisuus. Myös valtamediat ovat tarttuneet aiheeseen.
– Japanissa media on kritisoinut Suomea laajasti luetuimmilla uutissivustoilla ja jotkut sivustot päivittävät luettavaksi jopa kaikki käänteet, Lehtonen kertoo.
Japanilaisessa mediassa on UM:n seurannan mukaan ollut pari juttua, jossa on kerrottu tapauksen faktoista. Kiinassa asia on noussut mediaan laajemmin ja myös paikallisissa sosiaalisen median kanavissa.
– Suurlähetystöön on tullut jonkin verran yhteydenottoja sosiaalisten medioiden ja sähköpostin kautta, Koivumaa sanoo.
Edustustot viestivät tilanteessa oman harkintansa mukaan, koska heillä on paras paikallistuntemus alueellaan.
Etelä-Koreassa asiaa on Koivumaan mukaan käsitelty maan päämedioissa. Keskiössä on ollut Miss Suomen kruunun menetys rasistisen eleen vuoksi, ei niinkään poliitikot ja Suomi-kritiikki.
Suomessa ulkoministeriön viestintä- ja maakuvaosastolle on tullut vain vähän yhteydenottoja aiheesta, ja ne ovat tulleet pääosin Suomesta.
Ongelmassa on kaksi kulmaa. Itsessään rasistinen ele on omiaan aiheuttamaan kohun, ja se, ettei sitä pahoitella osoittaa, että se hyväksytään.
– TIlanne Japanissa näyttää tällä hetkellä siltä, että Suomi ja suomalaiset hyväksyvät tämän käytöksen ja aasialaisiin kohdistuvan rasismin, sanoo Lehtonen.
Lehtosen mukaan muun muassa hänen suomalaisen ystävänsä kulttuuriprojekti joutui uudelleen harkintaan kohun takia.
Japanilainen yhteistyökumppani kertoi tutustuneensa Suomen hallituksen toimintaan ja sen suhtautumiseen japanilaisiin ja laittoi yhteistyön toistaiseksi jäihin.
– Tämä on vain yksi esimerkki ja näitä tulee taatusti lisää, ellemme saa tälle jotain järkevää stoppia, Lehtonen sanoo.
Ulkoministeriön Koivumaa sanoo, että rasismia ei yleensä mielletä Suomeen kuuluvaksi.
– Joskin täytyy sanoa, että tietenkin tässä on viime vuosina ollut jonkin verran näitä rasistisia, rasismiin liittyviä ilmiöitä, jotka ovat nousseet eri puolilla maailmaa vähän vaihtelevasti esille.
Koivumaa viittaa viime vuosien tapauksiin lähtien hallituksen vuoden 2023 niin sanotusta rasismikohusta ja silloisen elinkeinoministerin Vilhelm Junnilan (ps.) erosta.
– Riski on siinä, että jos näitä tulee toistuvasti ja paljon ja jos ne kasvavat isoiksi, niin sitten se voi alkaa vaikuttaa asioihin.
Koivumaa
sanoo, että Suomi-kuva harvoin muuttuu nopeasti.
Asiaa on viestipalvelu X:ssä kommentoinut pettyneeseen sävyyn muun muassa Ryo Nitta, joka kertoo olevansa häirinnän vastaisten toimenpiteiden komitean jäsen terveys-, työ- ja hyvinvointiministeriössä Japanissa. Hänen mielestään sellaisen kulttuurimaiseman salliminen, jossa syrjintää luullaan huumoriksi, vahingoittaa Suomen mainetta ja uhkaa Suomessa asuvien aasialaisten turvallisuutta.
Hän kirjoittaa, että aasialaisten fyysisten ominaisuuksien liioittelu on yleinen tapa, jolla lapsia länsimaissa kiusataan koulussa.
– Sitä, että julkisuuden henkilö toistaa tällaisen eleen ilman joko ymmärtämättä historiallista kontekstia tai jättämällä sen merkityksen huomioimatta, ei voida sivuuttaa pelkkänä kömmähdyksenä, Ryo Nitta kirjoittaa.
Vielä ei olisi kuitenkaan liian myöhäistä pyytää anteeksi.
Lehtosen mukaan tämä vaatisi valtiotasolta julkista anteeksipyyntöä itäaasialaisilta sekä määrätietoista puuttumista kansanedustajien halventavaan käytökseen.
– Meidän pitäisi valtiotasolla irtisanoutua rasismista hyvin selkeästi, siitä pitäisi ottaa vastuu ja sitä pitäisi pyytää anteeksi, Lehtonen painottaa.