Suomen Punaisen Ristin rasisminvastaisen toiminnan asiantuntija Sanna Saarto kertoo, miksi rasismi heikentää kaikkien turvallisuutta.15–24-vuotiaista vastaajista peräti 95 prosenttia oli kokenut tai todistanut rasismia.
Selvä enemmistö Suomessa asuvista kokee, että rasismi vähentää sekä koko yhteiskunnan turvallisuutta että heidän omaa turvallisuuden tunnettaan, vaikka he eivät itse olisi rasismin kohteena.
Tämä käy ilmi Suomen Punaisen Ristin (SPR) teettämästä kyselystä.
Valtaosa ajattelee, että rasismi lisää vastakkainasetteluja yhteiskunnassa, sanoo rasisminvastaisen toiminnan asiantuntija Sanna Saarto SPR:stä.
Yhdeksän kymmenestä oli kyselyssä täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että rasismiin puuttuminen on tärkeää.
Rasismia todistaneista kuitenkin alle puolet oli puuttunut siihen. Tavallisimmin oli puututtu rasistisiin puheisiin tai vitseihin tai osoitettu rasismin kohteelle tukea eleillä tai sanoilla.
Kun vastaajilta kysyttiin, miksi he eivät olleet puuttuneet havaitsemaansa rasismiin, yleisimmäksi syyksi valikoitui se, että tilanne oli nopeasti ohi eikä ehditty toimia.
Toiseksi useimmin syyksi mainittiin se, ettei osattu tai oltu varmoja siitä, miten pitäisi toimia. Vajaa neljäsosa ei ollut uskaltanut puuttua. Joka kymmenes vastasi, ettei halunnut puuttua.
Saarto kannustaa, että pienelläkin eleellä voi olla iso merkitys. Rasismia kokeneelle voi osoittaa tukensa vaikka menemällä viereen tai kysymällä jälkeenpäin, miten voi auttaa.
– Kun rohkeasti puututaan rasismiin, puuttumisen kynnys madaltuu sekä itsellä että siinä ympärillä olevilla ihmisillä. Samalla voi rohkaista muita ja omalla esimerkillä näyttää, että en hyväksy tätä.
Työpaikalla vastuu puuttumisesta on työnantajalla ja koulussa opettajilla ja muilla koulun aikuisilla. Harrastuspiireissäkin on omat toimintaohjeensa.
– Vaikka ihminen kokisi, ettei osaa tai pysty juuri sillä hetkellä toimimaan, niin melko isolla varmuudella aina on jotain, mitä voi tehdä. Tärkeintä on, että jollain tavoin vie sitä asiaa eteenpäin. Kuitenkin aina rasismia kokeneen omia toiveita kuunnellen ja kunnioittaen, Saarto sanoo.
Hän muistuttaa, että kyse ei ole vain rasismia kohdanneiden ongelmasta. Rasismi heikentää luottamusta muihin ihmisiin ja yhteisöihin, joten siihen puuttumalla luomme turvallisempaa yhteiskuntaa kaikille.
– Mitä enemmän voimme luottaa toisiimme, sitä paremmin toimiva ja hyvinvoiva yhteiskunta meillä on.
SPR:n kysely tehtiin nyt kolmatta kertaa.
Tällä kertaa erityisteemana oli turvallisuus, joka on myös SPR:n rasisminvastaisen viikon teema tänä vuonna.
Vastaajia jakoi eniten väittämä siitä, että "Suomi on kaikille turvallinen maa taustasta riippumatta". Tästä oli samaa mieltä 56 prosenttia ja eri mieltä 44 prosenttia vastaajista.
Vastaajista 84 prosenttia oli todistanut muihin kohdistuvaa rasismia. Lukema on sama kuin viime vuoden kyselyssä.
15–24-vuotiaista vastaajista peräti 95 prosenttia oli kokenut tai todistanut rasismia, mutta yli 65-vuotiaistakin 76 prosenttia.
Nuorten elämänpiiri on ehkä laajempi kuin vanhemmilla ikäluokilla, he viettävät enemmän aikaa verkossa ja saattavat myös tunnistaa rasismia paremmin, Saarto arvioi ikäluokkien välisiä eroja.
Monella oli useammantyyppisiä havaintoja rasismista eri tilanteissa.
Eniten rasismia havaittiin verkossa ja sosiaalisessa mediassa, mutta vajaa puolet vastaajista oli kokenut tai havainnut rasismia myös julkisella paikalla kuten kadulla tai liikennevälineissä.
Selvästi yleisimmin kyse oli rasistisista kommenteista tai vitseistä, mutta moni oli kohdannut tai todistanut myös nimittelyä, kiusaamista ja eristämistä tai eriarvoista kohtelua. Rasistista väkivaltaa tai pahoinpitelyä oli kokenut tai todistanut 12 prosenttia niistä vastaajista, jotka ilmoittivat kokeneensa tai todistaneensa rasismia. Kaikissa näissä osuudet olivat suurempia kuin viime vuonna tehdyssä kyselyssä.
Taloustutkimuksen toteuttamaan kyselyyn vastasi vajaat 1 200 yli 15-vuotiasta ihmistä helmikuun puolivälissä. Tutkimuksen päätulosten virhemarginaali on suurimmillaan noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.