Yhdenvertaisuustiedonannon kuuden miljoonan euron määrärahasta puolet jaettiin valtioneuvoston kanslialle. MTV selvitti, mihin VNK:n rahaa on käytetty.
Hallituksen yhdenvertaisuusohjelma on jo yli puolivälin, mutta tutkija arvioi konkreettisten tekojen jäävän vähäisiksi.
Yhdenvertaisuusohjelman väliraportti julkaistiin helmikuussa.
Ohjelmalle annettiin 6 miljoonan euron budjetti, joista suurimman osan sai valtioneuvoston kanslia. MTV selvitti, mihin rahaa on tähän mennessä käytetty ja pyysi tutkijaa arvioimaan väliraportin tuloksia.
Tutkija kritisoi hallituksen rasisminvastaista raporttia erityisesti hallituksen toimien uskottavuuden näkökulmasta.
– Uskottavuus on heikko, kun samaan aikaan poliittiset ulostulot, lakimuutokset ja päätökset heikentävät ulkomaalaisten asemaa Suomessa, sanoo rasismia pitkään tutkinut yliopistolehtori Anna Rastas Tampereen yliopistosta.
Lue myös: Orpon kanslia salaa silmienvääntelykohuun liittyvät viestit
Silmienvenytyskohu oli viime vuoden suurin Suomi-uutinen
Tästä on kyse
Yhdenvertaisuustiedonanto tehtiin kesällä 2023, kun hallituksen alkutaivalta varjostivat perussuomalaisiin kohdistuneet rasismikohut.
Raportti oli keskeisessä roolissa hallituksen jatkolle.
Erityisesti hallituskumppani RKP vaati selkeää irtiottoa rasismista sekä konkreettisia toimia ja rahoitusta.
Yhdenvertaisuustiedonannon jälkeen hallitukseen on kuitenkin kohdistunut lisää rasismikohuja, kuten viime vuoden lopulla ollut silmienvääntelykohu.
Ulkoministeriön tuoreimman maakuvaraportin mukaan suurin yksittäinen uutinen ulkomailla Suomesta oli rasistisiksi tulkitut hallituspuolueiden kansanedustajien silmienvääntelykuvat.
Yhdenvertaisuustiedonannon toimenpiteitä jatketaan hallituskauden loppuun saakka.
Hallituksen valmistuneet yhdenvertaisuusohjelman toimenpiteet
- Saamelaiskäräjälain uudistus (voimaan 1.8.2025)
- Holokaustin uhrien muistopäivän nimen muutos (2024) sekä holokaustin kiistämisen kriminalisointi (2026)
- Varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoselvitys (2025)
- Ministeriöiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien arviointiraportti (2025)
- Alueellisten hyvien väestösuhteiden toimintasuunnitelmien toimeenpano (2025)
- Lisäksi kolme muuta pienempää kokonaisuutta
- Useat ohjelman toimenpiteet ovat edelleen kesken ja suurin osa on koko hallituskauden jatkuvia toimenpiteitä.
7:00
Anna Rastaan mukaan ohjelma oli kuitenkin "selvästi riisuttu ja vähemmän kunnianhimoinen" versio edellisen hallituksen rasisminvastaisesta kokonaisuudesta.
Rastas antaa kiitosta saamelaiskäräjälain uudistukselle ja holokaustin kiistämisen kriminalisoinnille, mutta muuten tulokset näyttäytyvät kokouksina, julistuksina tai tiedottamisena.
Hän huomauttaa, että useimmat raportissa esiteltävät toimet on aloitettu jo ennen nykyhallitusta.
Tiedonannon väliraportti antaa Rastaan mukaan kuvan, että rasisminvastaiseen työhön olisi panostettu resursseja, mutta samaan aikaan järjestöjen valtionrahoitusta on leikattu.
– Toimijoilta, jotka ovat tehneet kunnianhimoista ja tuloksellista antirasistista työtä, on viety resursseja. Se on täysin ristiriidassa raportin kanssa.
Hänen mukaansa konkreettiset rasisminvastaiset teot ovat jääneet ja ovat jäämässä hyvin vähäisiksi.
Rastaan mukaan Suomessa tarvittaisiin antirasistiseen työhön enemmän rahoitusta kouluille, opettajille ja tukea vähemmistöjen omille järjestöille sekä pitkäjänteistä työtä lakien parantamiseen ja hallituksen omaan toimintaan.
Lue myös: Katso kooste Orpon hallituksen rasismikohuista: "Näytänkö mieheltä, että allekirjoitan jotain rasisminvastaisia tiedonantoja"
Näin paljon Me puhumme teoin -kampanja maksoi
Suurimman osan yhdenvertaisuustiedonannon 6 miljoonan euron budjetista sai valtioneuvoston kanslia, jolle kuului kaksi kolmasosa toimenpiteistä. Toimenpiteistä yksi oli Me puhumme teoin -kampanja.
Valtioneuvoston kanslian (VNK) osuus ohjelman rahoista, yli 1,3 miljoonaa euroa, on kulunut MTV:n selvityksen mukaan pääosin virkahenkilöiden palkkoihin, konsulttiselvityksiin ja pääministerin järjestämiin pyöreän pöydän keskusteluihin.
Rahoitusta saivat myös ministeriöt, jotka ovat valtioneuvoston kanslian tapaan jakaneet budjetistaan valtionavustuksia yhdistyksille.
VNK:n kulut tähän mennessä (834 000 €)
- VNK:n osuus oli 3 miljoonaa euroa, josta he jakoivat 1,9 miljoonaa valtionavustuksina järjestöille.
- 66 % jäljelle jääneestä määrärahasta meni henkilöstö- ja asiantuntijapalkkoihin. Virkahenkilöt koordinoivat ohjelmaa ja toimenpiteitä.
- 25 % määrärahasta on käytetty tutkimus- ja konsulttipalveluihin.
- Tutkimus- ja konsulttipalveluihin kuului myös Me toimimme teoin -kampanja sekä pääministerin järjestämät pyöreät pöydät -keskustelut.
- Me puhumme teoin -kampanja toteutettiin Motivan kautta. Kampanjan ilme ja konseptointi maksoi 100 000 euroa, viestintä, koordinaatio ja raportointi 22 000 euroa. Konkreettisesti nämä ovat olleet uutiskirjeitä, webinaareja ja kampanjan kotisivut.
- Pääministerin pyöreät pöydät -tilaisuudet ovat maksaneet yhteensä 39 000 euroa, josta 26 000 euroa on mennyt konsulttien tuottamiin tilaisuuksien taustamateriaaleihin, keskusteluiden fasilitointiin.
- Käyttämättä valtioneuvoston kanslialla on vielä lähes puoli miljoonaa euroa.
- Lähde: Väliraportti ja VNK.
Yksi keskeinen hanke oli Me puhumme teoin -kampanja, jota kritisoitiin jo varhain "poseerauskampanjaksi". Pääministeri avasi kampanjan yksin.
Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Hallituksen rasismikampanja lässähti – yhdet ovat tosissaan, toiset poseeraavat
Kampanjaan liittyi lopulta yhteensä sata toimijaa kaupungeista järjestöihin ja yrityksistä puolueisiin.
Sitä seurasi noin 500 uutiskirjeen tilaajaa, ja webinaareja järjestettiin neljä vuodessa. Määrällisiä tavoitteita ei kuitenkaan kampanjalle asetettu.
Orpo on pitänyt toistaiseksi kolme pyöreän pöydän keskustelua, joissa on "valittu jatkotyöstettäviä toimia hyvien väestösuhteiden edistämiseen", "vahvistettu vuoropuhelua työelämän yhdenvertaisuudesta" ja viimeisimpänä on pidetty tilaisuus, jossa "tytöt ja nuoret naiset esittivät ratkaisuja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen".
Keskustelijoina on ollut kaupunkien ja järjestöjen edustajia teemoihin liittyen.
Lue myös: Kysely: Rasismi heikentää kaikkien turvallisuutta
"Ei riitä"
Anna Rastaan mukaan hallituksen linjaukset ja lakimuutokset ovat monin paikoin ristiriidassa tiedonannon kanssa.
Hallitus on lakiesityksillään muun muassa tiukentanut turvapaikka- ja oleskelulupapolitiikkaa, vaikeuttanut kansalaisuuden saamista.
– Tämä vaikuttaa konkreettisesti ulkomaalaisiin työntekijöihin ja myös esimerkiksi opiskelijoihin ja tutkijoihin.
Lisäksi hallitusta on seurannut uudet niin sanotut rasismikohut, kuten viime joulukuun silmienvääntelykohu.
– Raportti ei ole uskottava, koska hallituksen omat toimet, rahoituspäätökset ja poliittinen retoriikka ovat ristiriidassa sen kanssa, Rastas sanoo.
2:11
Rastas nostaa esiin myös ilmapiirin, jonka hallituksen toiminta ja sen edustajien kommentit ovat hänen mielestään synnyttäneet.
– Rasismia vähätellään. Tällä tulee olemaan pitkäaikaisia seurauksia.
Hän ei kuitenkaan pidä ohjelmaa ja sen tuloksia täysin turhina.
– Tällaiset raportit eivät riitä kohentamaan sitä huonoa maakuvaa, joka on syntynyt poliitikkojen teoista.
MTV ei tavoittanut Petteri Orpoa kommentoimaan sitä, miten hänen mielestään rasisminvastaisessa työssä on tähän mennessä onnistuttu.