Sähkön hinnoittelua koskeva määräykseen ollaan tekemässä muutoksia, Energiavirastosta kerrotaan.
Paljon keskustelua herättänyt sähkön hinnoittelua koskeva määräysluonnos oli lausunnoilla viime vuoden lopulla.
– Määrää en uskalla sanoa, mutta muutoksia siihen on tulossa. Olemme arvioineet lausuntojen ja keskustelujen perusteella näitä asioita, johtaja Veli-Pekka Saajo Energiavirastosta kertoo STT:lle.
Määräys oli tarkoitus saada valmiiksi jo vuodenvaihteessa, mutta sen valmisteluun otettiin lisäaikaa kuluvan kuun loppuun asti. Määräyksessä on mukana muun muassa niin vastusta kuin kannatustakin kerännyt niin sanottu tehomaksu.
Lausunnoilla olleen luonnoksen mukaan tehomaksu perustuisi kuukauden korkeimpaan yksittäiseen vartin aikana mitattuun tehopiikkiin ja maksua perittäisiin 5 kilowattia ylittävältä tehon osalta.
Tämä koskisi pienasiakkaita eli asiakkaita, joilla pääsulake on enintään 3x63 ampeeria.
Määräyksen on määrä astua voimaan vuoden 2029 alusta.
Lue myös: Pörssisähkön hinta siirtyy varttihinnoitteluun – näin se vaikuttaa lompakkoosi
Lisämaksu vai ei lisämaksu?
Tehomaksua on kritisoinut julkisesti esimerkiksi keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen, joka sanoi tällä viikolla, että uudessa sähkömarkkinalaissa on paha valuvika.
– Viime vuonna uudistettu sähkömarkkinalaki on osoittautunut epäonnistuneeksi sähkön tehomaksujen osalta. Energiaviraston valmistelussa sen pohjalta esillä oleva malli on kohtuuton varsinkin omakotiasujien ja kesämökkien kannalta, Kaikkonen sanoi tiedotteessa.
Hänen mukaansa uusi maksu tarkoittaisi jopa satojen eurojen lisälaskua vuodessa tavallisille omakotiasujille.
– Mallia on täysin välttämätöntä korjata. Erityisesti tehomaksun alaraja on aivan liian matala, Kaikkonen sanoi.
Kaupunkien sähköverkkoyhtiöitä edustava Energiakaupungit ry puolestaan puolusti tehomaksua.
Energiakaupungit ry katsoo, että jos maksuja ei kohdisteta huipputehon tarvitsijoille, vaihtoehto on paljon kritisoitujen perusmaksujen korottaminen kaikille.
– Julkisessa keskustelussa on levitetty käsitystä, että tehomaksussa olisi kyse nykyisten maksujen päälle perittävästä lisämaksusta, vaikka näin asia ei ole. Sähkön siirtomaksujen hinnoittelutaso on tarkkaan säänneltyä. Tehomaksu ei saa nostaa sähkön käyttäjien maksamia hintoja kokonaisuutena, vaikka se jakaisikin niitä laskun sisällä tai sähkön käyttäjien kesken uudestaan, Energiakaupunkien toiminnanjohtaja Eero Haapalehto sanoi tiedotteessa.
Energiaviraston Saajo sanoo, ettei näe kaavailtua maksua lisämaksuna.
"Pientaloasukkaiden näkökulmasta kohtuuton"
Myös muun muassa Omakotiliitto on kritisoinut kaavailtua tehomaksua ja esittänyt esimerkkejä sen vaikutuksista. Liiton mielestä Energiaviraston esittämä malli on pientaloasukkaiden näkökulmasta kohtuuton.
– Jatkossa esimerkiksi edes nelihenkisen perheen käyttövettä ei pystyisi lämmittämään aiheuttamatta tehomaksua, koska tyypillinen lämminvesivaraaja kuluttaa 9 kilowattia, liitto sanoi joulukuisessa tiedotteessaan.
Myös sähköauton lataus nostaisi tehoa liiton mukaan helposti rajan yli.
– Suurin huolemme on, että tehomaksu nostaa asumiskustannuksia entisestään, painotti liiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Omakotiliitto ehdottikin, että tehomaksun määräytymisaika olisi 12 suurimman varttitehon keskiarvo. Tehon tarkastelun esitetyn alarajan pitäisi olla liiton mukaan tavallisen elämän mahdollistava eli vähintään 14 kilowattia.
Hallituksen esityksen mukainen muutos sähkömarkkinalakiin tuli voimaan viime vuoden heinäkuussa. Lakimuutos antoi Energiavirastolle valtuudet antaa tarkempia määräyksiä sähkönjakelupalveluiden maksukomponenttien määräytymisperusteista.
Määräyksen tavoitteena on Energiaviraston mukaan muun muassa kehittää sähkön jakeluhinnoittelua yksinkertaisempaan, selkeämpään ja ymmärrettävämpään suuntaan sekä kannustaa asiakkaita tasaamaan sähkönkäytön tehohuippuja.