Kanta-Hämeen hyvinvointialueen johtajan mukaan valtion antama rahoitus ja todellisuus eivät kohtaa.
– Täysin kestämätöntä.
Vammaispalvelulaki muuttui viime vuoden alusta, ja hallitus antoi siihen tietyn rahoituksen.
Uudistuksen lopputulos järkyttää Kanta-Hämeessä. Hyvinvointialueen johtaja Olli Naukkarisen mukaan annettu rahoitus ja todellisuus eivät kohtaa. Hänen mukaansa ero on huomattava.
Itse ilmiö koskee Naukkarisen mukaan lakeja yleisesti, mutta puhuttaessa esimerkiksi vammaispalvelulaista, kustannukset Kanta-Hämeessä ovat nousseet "varovaisesti arvioiden ainakin noin 60 prosenttia enemmän" kuin mitä valtion lakimuutokseen kohdistaman rahoitus hyvinvointialueille oli.
– Tämä tilanne on siitä erikoinen, että kun meillä muutetaan toimintatapoja, jotta rahat riittäisivät, niin ne laskelmat ovat julkisia ja läpivalaistaan niin valtuustossa kuin mediassa, Naukkarinen sanoo.
– Mutta kun kansanedustajat muuttavat ministeriön valmistelusta lakeja, niin niitä laskelmia ei edes näytetä. Olen itsekin ollut kokouksissa joissa on esitelty näitä, mutta laskelmia ei ole avattu. Ja vaikka sanoisi, että laskelmassa on mittaluokkavirhe, se jatkaa vain eteenpäin. Ja toki voi jatkaa, koska ministeriöthän sitä valmistelua tekevät.
Naukkarinen pitää asiaa merkittävänä epäkohtana.
– Lait vaan laaditaan ja rahoituksen arvioinnin voi käännellä todellisuuden vastaiseksi. Ja kyseessä ei ole yksi laki vaan vuosikausien kertymä.
"Vaikutusarviot piilossa kammioissa"
Rahoituksen paikkansapitämättömyyden lisäksi johtajan mukaan valtio syyllistyy salailuun.
– Lain vaikutusarvioiden lopputulema kerrotaan euroina, mutta varsinaisia laskelmia ei tuoda julkisuuteen eikä niitä ole nähtävillä kuin pintapuolisesti. Tämä koskee kaikkia tällaisia lakihankkeita. Ja koski nyt tässä esimerkissä vammaispalvelulakia, Naukkarinen sanoo.
– Jos palveluita tai oikeuksia lisätään, niin vaikutusarvio tehdään, mutta se on piilossa ministeriöiden kammioissa. Lopputulos on ilmoitusluontoinen asia. Ja kuten vammaispalvelulaista näkee, heitto voi olla suuri.
Naukkarisen mukaan samoin jos velvoitteita löysätään tai säädöksiä kevennetään ja rahoitusta leikataan, niin vaikutusarviot ovat kammioissa.
– Tilanne on myös poikkeuksetta niin päin, että kun kansalaisille halutaan jotain lisää, niin kulut aliarvioidaan, ja jos pitää leikata rahoitusta, niin säästöt yliarvioidaan. Näin tapahtui esimerkiksi 14 vuorokauden hoitotakuun pidentämisessä. Miten tämä käytännössä tapahtuu?
"Alue joutuu säästämään laskentavirheen vuoksi"
Naukkarisen mukaan hyvinvointialueen tekemien säästön juurisyy on aina se, että rahoitus ja velvoite on epäsuhdassa.
Naukkarinen sanoo myös, että kun säästettävä summa tai uusi velvoite eduskunnassa päätetään, niin laskelmat haudataan ministeriöihin. Vain valtioneuvosto ja valiokunnat saavat ne nähdäkseen, jos saavat.
– Minusta on täysin kestämätöntä, ettei lakien talousvaikutusten taustalla olleita arvioita tarvitse tuoda kriittiseen julkiseen tarkasteluun. Se taitaa johtua siitä, että ne eivät kestäisi tarkastelua.
– Asiakkaalle, vammaispalvelulain tapauksessa vammaiselle, tästä on vastuussa hyvinvointialue. Ongelman aiheuttaja laskelmineen ei ole vastuussa mistään, hän lataa.
Naukkarisen mukaan hyvinvointialueen uusi velvoite aliarvioidaan aina ja rahoituksen leikkaamisessa saatava säästö samaten yliarvioidaanaina.
– Voivatko näin suuret heitot arvioinnissa olla todella mahdollisia, ettei asiaa tiedetty vaikka arvioita esitettiin muistakin suuruusluokista? Vai onko niin että lain säätämisen välttämättömyys on niin painava asia, että laskelmat taipuvat? Kumpikin vaihtoehto on yhtä huolestuttava, pohtii Kanta-Hämeen johtaja.
8:10
Mitä vastaa ministeriö?
MTV Uutiset kysyi sosiaali- ja terveysministeriöstä vastauksia Naukkarisen väitteisiin. Ministeriön asiantuntijan mukaan hallituksen esityksiin sisällytetään aina lakiesitysten taloudellisia ja muita vaikutuksia koskevat arvioinnit, joiden valmistelusta ministeriö vastaa osana lainvalmisteluprosessia.
– Kansliapäällikkökokouksen hyväksymän hallituksen esityksen laatimisohjeen mukaan hallituksen esityksessä on kuvattava, miten vaikutukset on arvioitu, mitä tietolähteitä on käytetty sekä minkälaisia epävarmuuksia arviointiin liittyy, sanoo erityisasiantuntija Kaarina Tuokko.
Vaikutusarvioinnit tehdään tyypillisesti laajemmissa arviointiryhmissä, jotta arvioinnissa voidaan hyödyntää keskeisten sidosryhmien osaamista.
– Vammaispalvelulain osalta uuden vammaispalvelulain säätämiseen johtanut hallituksen esitys sisältää muun muassa taloudellisten vaikutusten arvioinnin hyvinvointialueille aiheutuvista uusista kustannuksista uuden lainsäädännön velvoitteiden toteuttamiseksi.
Esityksen taloudellisten vaikutusten arviointi on tehty arviointiryhmässä, jossa ovat olleet mukana sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, valtiovarainministeriön sekä Suomen Kuntaliiton asiantuntijat.
– Kyseisiä vaikutusarvioita on myöhemmin päivitetty, kun vammaispalvelulain soveltamisalaa on tarkennettu hallituksen esityksillä. Vaikutusarvioinneissa on kirjoitettu auki, millä yksikköhinnoilla, asiakasmäärillä ja muilla taustaoletuksilla arviot on tehty. Näissä vaikutusarviointiryhmät ovat hyödyntäneet Kuntaliiton ja myöhemmin Hyvilin ja hyvinvointialueiden asiantuntemusta, jatkaa Tuokko.
Vaikutusarvioinneissa kustannukset on arvioitu koko maan tasolla.
– Rahoitus jakautuu hyvinvointialueiden kesken hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymisestä säädettyjen periaatteiden mukaisesti. Hyvinvointialueiden saama valtion rahoitus on yleiskatteista. Hyvinvointialueet voivat siis päättää itse siitä, miten ja mihin rahat käytetään.
Vammaispalvelulain osalta sosiaali- ja terveysministeriö on myös käynnistänyt hankkeen, jolla seurataan uuden vammaispalvelulain tavoitteiden toteutumista.