Maahanmuuttajien kotoutumistuki olisi kuukausitasolla lähes 77 euroa normaalia yleistukea pienempi.
Hallituksen esittämä maahanmuuttajien työttömyystuen leikkaus sai varauksellisen vastaanoton maanantaina päättyneellä lausuntokierroksella.
Kriittisiä kommentteja tuli niin yhdenvertaisuusvaltuutetulta, palkansaajajärjestöiltä, suurilta kaupungeilta kuin ihmisoikeusjärjestö Amnestyltakin.
Hallitus esittää, että Suomessa alle kolme vuotta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana asuneelle työttömälle työnhakijalle maksettaisiin yleistuen sijaan kotoutumistukea. Tämän vuoden tasolla kotoutumistuki olisi 33,64 euroa päivässä.
Kelan nykyiset työttömyystuet toukokuussa korvaava yleistuki on 37,21 euroa päivässä. Kuukaudessa yleistuen ja kotoutumistuen välille muodostuisi eroa keskimäärin vajaat 77 euroa.
Lue myös: Supercellin Paananen maahanmuuttopolitiikasta: "Ei riitä mihinkään"
Vaatimusta kolmen vuoden asumisesta Suomessa ei sovellettaisi, jos hakijan äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame tai jos hän on hankkinut riittävän suomen tai ruotsin kielen osaamisen.
Kotoutumistuki koskisi vain ihmisiä, jotka muuttaisivat Suomeen ehdotetun lain tultua voimaan.
Useat lausunnonantajat kiinnittivät huomiota lakiesityksen ongelmallisuuteen suhteessa perustuslakiin.
Lue myös: EU-parlamentti hyväksyi tiukennuksia maahanmuuttopolitiikkaan
Esimerkiksi palkansaajakeskusjärjestö STTK katsoi lausunnossaan, että työttömille maahanmuuttajille ei tule luoda muista työttömistä työnhakijoista erillistä ja tasoltaan alhaisempaa työttömyysetuuden muotoa. STTK muistutti, että perustuslain mukaan ihmisiä on kohdeltava yhdenvertaisesti.
Toinen palkansaajakeskusjärjestö Akava oli STTK:n kanssa asiassa samoilla linjoilla, samoin kuin ihmisoikeusjärjestö Amnesty.
– Esitetyt muutokset sanktioivat maahanmuuttaneita kohtuuttomalla ja syrjivällä tavalla, Amnesty kirjoitti ja esitti lakihankkeen hylkäämistä.
Suuret kaupungit kriittisinä
Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa suhtautuivat kaikki kriittisesti lakiesitykseen. Helsingin kaupunginhallitus painotti lausunnossaan, että alkuperän ja kielen perusteella tehtävä harkinta on yhdenvertaisuuden vastaista.
Vantaan kaupunki piti lakiesitystä perustuslain näkökulmasta puutteellisena ja toivoi eduskunnan perustuslakivaliokunnan kiinnittävän asiaan huomiota.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu oli Vantaan kaupungin kanssa samoilla linjoilla. Valtuutetun mukaan esityksestä ei riittävästi ilmene, miksi hiljattain maahan muuttaneet ja kotimaista kieltä riittämättömästi osaavat asetetaan eri asemaan kuin muut työttömät.
– Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo, että jos esitys etenee eduskuntaan, on esityksestä syytä pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto, yhdenvertaisuusvaltuutettu kirjoittaa.
Lue myös: Suomi ottaa tänä vuonna kiintiöpakolaisia eniten näistä maista
Oikeuskansleri ei antanut lausuntoa kotoutumistukiasiasta, mutta STT:n näkemän Oikeuskanslerinviraston (OKV) sisäisen esityksen mukaan virasto pitää suotavana pyytää asiasta perustuslakivaliokunnan lausuntoa.
OKV:n vanhemman oikeuskanslerinsihteerin Maija-Liisa Goebelin mukaan virasto saattaa kommentoida kotoutumistukiasiaa vielä niin sanotun listatarkastuksen yhteydessä ennen kuin lopullinen lakiesitys etenee valtioneuvoston yleisistuntoon.
"Järkevä lähtökohta"
Yhden lausuntokierroksen harvoista myönteisistä lausunnoista antoi Työttömien Keskusjärjestö. Se piti lakiesitystä "järkevänä lähtökohtana".
– On ihmisarvoisen elämän edellytys saada tukea, jos ei töitä löydy, mutta suomalaisen yhteiskunnan tulee välittää viesti, että työ on parasta sosiaaliturvaa terveille ja työkykyisille ihmisille. Jo maassa olevien ihmisten työvoimapotentiaalin hyödyntäminen on järkevää yhteiskuntapolitiikkaa, Työttömien Keskusjärjestö kirjoittaa lausunnossaan.