Suomeen on saatava kovia pakkaspäiviä varten lisää sähkön säätövoimaa. Kiistelty tehomaksukin voi auttaa, jos kuluttajat näkevät vaivaa, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Jos sähkön tehomaksu toimii tulevina vuosina suunnitellusti, kotitaloudet käyttävät sähköä tasaisemmin sekä joustavammin ja säästävät siten rahaa.
Tämä edellyttää tosin sitä, että kuluttajat osaavat valita itselleen sopivan sähkösopimuksen ja tarvittaessa säännöstelevät sähkön kulutustaan. Sähkösaunaa ei kannata lämmittää, jos sähköautoa ladataan samaan aikaan.
Jos taas kodissa ei ole sähkösyöppölaitteita, tehomaksua tuskin kannattaa ottaa.
Sähkösopimuksen valinta sekä sähkön käyttö vaativat jonkin verran harkintaa, jos aikoo säästää rahaa.
Tehomaksun valinneet kotitaloudet saavat alennusta sähkönsiirron perusmaksusta kulutuksen pysyessä alhaisena. Tehomaksu käynnistyy siinä vaiheessa, kun 60 minuutin keskiteho ylittää kahdeksan kilowatin tehokynnyksen.
Toivottavasti kuluttajille tarjotaan selkokielisiä sopimusvaihtoehtoja, jotta kalliita väärinkäsityksiä ei synny ja tehomaksun uudistus toimii suunnitellusti. Ja toivottavasti kuluttajat viitsivät ottaa selvää vaihtoehdoista.
Yhteiskunnan sähköistyminen jatkuu, joten myös sähköverkkoa on parannettava. Se näkyy väistämättä jollakin tavalla myös kuluttajien laskuissa. Parempaa palvelua ei yleensä saa halvemmalla, mutta myöskään jättikorotuksia ei saisi syntyä.
Mistä lisää voimaa?
Tehomaksu auttaa todennäköisesti tasaamaan hieman sähkön kulutusta myös suuressa mittakaavassa.
Viime viikot ovat kuitenkin näyttäneet, että kovat pakkaspäivät ovat raskas koetus Suomen sähköjärjestelmälle. Toistaiseksi sähkö on riittänyt, mutta hinta noussut.
Kova kulutus ja tuulivoimaloiden jäätyminen nostivat pörssisähkön hinnan korkeaksi ja tänään maanantaina hinta on korkeimmillaan jopa yli 55 senttiä kilowattitunnilta. Aamulla tuli mietittyä, kehtaako laittaa leipäsiivut paahtimeen.
Suomessa nautittiin viime vuonna Euroopan halvimmasta sähköstä, mutta kovina pakkaspäivinä täälläkin uhkaa niukkuus. Fingridin mukaan sähkölämmitykseen menee kylmänä päivänä 6 000 megawattia, kun kaikki ydinvoimalat pystyvät tuottamaan noin 4 400 megawattia päivässä.
Sähkön kulutuksen ennustetaan kasvavan entisestään muun muassa datakeskusten, liikenteen sähköistymisen ja vihreän vedyn tehtaiden takia.
Energiamarkkinoilla on pohdittu, mitkä olisivat parhaat tuotantomuodot uudelle säätövoimalle Suomessa.
Säätövoimaa ovat nykyisin erityisesti ydinvoima ja vesivoima. Vesivoimalle tuskin uusia jokia valjastetaan ja ydinvoima on kallista rakentaa halvan sähkön maassa.
Tosin sähkön kulutuksen kasvun varmistuminen ja mahdollinen julkinen tuki ydinvoimalle voivat sitä nytkäyttää eteenpäin.
Yhä tuuli ja aurinko
Energiamarkkinoilla pohdinnassa ovat kuitenkin olleet ennemmin yhä tuuleen, aurinkoon ja sähkövarastoihin eli akkuihin perustuvat ratkaisut. Talvet ovat yleensä ihan hyviä tuulivoiman tuotannolle.
Viime ajat ovat tosin osoittaneet, että poikkeusolosuhteita voi syntyä helposti.
Tuulen, auringon ja akkujen rinnalle mietitään myös lisää CHP (Combined Heat and Power) -voimaa eli yhteistuotantolaitoksia, joissa sähkö ja lämpö tuotetaan samassa prosessissa. Polttoaineena voitaisiin käyttää muun muassa haketta tai biokaasua.
Esillä on ollut myös ajatuksia siitä, voisiko datakeskusten yhteyteen rakennettavia varavoimaloita käyttää kovina pakkaspäivinä? Varavoimaloiden käyttö on sallittu yleensä vain poikkeusolosuhteissa, mutta sääntelyä löysentämällä niistä voisi olla pieni apu niukkoina sähköpäivinä.
Varavoimalat voivat tosin olla esimerkiksi diesel- tai kaasukäyttöisiä, joten niillä olisi oma ilmastovaikutuksensa.