Tunnetuimpiin venäläiskirjailijoihin kuuluva Mihail Šiškin vertaa nyky-Venäjää Natsi-Saksaan. Samalla hän toteaa Ukrainan kulkevan kohti tappiota riippumatta siitä, kenet valitaan Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi. Syy on länsimaiden.
Kirjamessuilla Helsingissä lokakuussa vieraillut Mihail Šiškin ei pelkää arvostella kirjoituksillaan Venäjää ja Putinia. Uudessa esseekokoelmassaan Viha ja rakkaus. Kirjoituksia sodasta, taiteesta ja Venäjän ideasta hän pohtii taiteen ja kulttuurin roolia diktatuurin vastustamisessa, sekä avaa muun muassa Putinin sielunmaisemaa.
Šiškinin edellistä esseekokoelmaa Sota vai rauha. Kirjoituksia Venäjästä ja lännestä (2023) on myyty Suomessa yli 30 000 kappaletta.
MTV Uutiset tapasi kirjailijan tammikuussa 2023 Sota vai rauha -kirjan julkaisun aikoihin. Silloin Šiškin korosti, että Venäjän on kohdattava syyllisyytensä sotarikoksiin aivan kuten Natsi-Saksan aikanaan. Lähes kaksi vuotta myöhemmin hän toteaa, että Venäjän suunta on ollut päinvastainen.
– Jokaisen päivän, jokaisen pommin ja jokaisen uuden sotaan osallistuvan sotilaan myötä Venäjä lipuu kauemmaksi tavallisesta, inhimillisestä valtiosta, hän toteaa.
1:57
Šiškin pohtii uudessa teoksessaan nyky-Venäjän ja Natsi-Saksan yhteneväisyyksiä saksalaiskirjailija Thomas Mannin avulla.
Mann kirjoitti natsi-Saksasta muun muassa, että "Saksan kansa mukautuu mihin hyvänsä, vapaus merkitsee sille heitteillejättöä ja maan moraalinen ja älyllinen taso laskee niin, ettei tyrmistykseen tarvittavaa puhtia löydy".
Šiškinin mukaan yhteneväisyys nyky-Venäjään on hämmästyttävä.
– Venäläiset haluavat ennen kaikkea järjestystä. Vapautta he eivät ymmärrä, koska siitä heillä ei ole todellista kokemusta. Heille vaihtoehdot ovat heikko johtaja ja kaaos tai vahva johtaja ja järjestys, Šiškin sanoo.
"Läntinen maailma pakottaa Ukrainan tappioon"
Šiškin on yllättynyt siitä, kuinka merkittävästi länsimaiden tuki Ukrainalle on vähentynyt sodan ensimmäisen kahden vuoden jälkeen. Hänen mukaansa länsimaat ajavat Ukrainaa kohti tappiota ja jäätynyttä konfliktia epäämällä sen pyynnöt riittävästä aseavusta.
– Läntinen maailma pakottaa Ukrainan tappioon. Se tapahtuu joko tänä vuonna tai seuraavana, Šiškin sanoo.
Hän ei usko, että Ukrainan kannalta on suurtakaan merkitystä sillä, valitaanko Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi Donald Trump vai Kamala Harris.
– Jos Trump valitaan, Ukrainan tappio tulee nopeammin. Jos Harris valitaan, tappio tulee joka tapauksessa, mutta hieman hitaammin, Šiškin sanoo.
Lue myös: Putinin vitsi osui Yhdysvaltojen herkkään paikkaan
Venäjä on diktatuuri vielä pitkään
Venäjän tulevaisuuden suhteen Šiškin sanoo olevansa lähitulevaisuuden pessimisti ja pitkän aikavälin optimisti. Tällä hetkellä, ja todennäköisesti vielä pitkään, Venäjä on diktatuuri.
Maalla ei Šiškinin mukaan ole demokratiaan vaadittavia ominaisuuksia: Se ei ole tunnustanut sotarikoksiaan, maassa ei järjestetä vapaita vaaleja, eikä siellä ole kriittisesti ajattelevaa kansaa.
– Venäjältä on lähtenyt miljoonia potentiaalisia demokraattisen Venäjän perustajia, Šiškin toteaa.
Vladimir Putinin kuolemakaan ei suuntaa käännä, sillä Šiškinin mukaan kyse on roolista ja hänen jälkeensä tulee seuraava diktaattori.
– Putin on pieni, harmaa ja paha mies, joka valittiin diktaattorin rooliin. Diktaattori suojelee valtaistuintaan kuolemaansa saakka. Hänen jälkeensä tulee kaksoisolento, ja sitten taas seuraava.
Šiškin muistuttaa, että diktatuurit elävät sodasta, ja ymmärtävät vain voimaa. Tällä hetkellä vapaa maailma ja diktatuurit mittelevät voimiaan.
– Vapaan maailman pitää olla vahvempi kuin diktatuurien. Jos vapaa maailma osoittaa heikkoutta, se saa iskun suoraan vatsaan, Šiškin sanoo.
Kaikesta huolimatta hän uskoo, että demokratia on vielä joskus Venäjällä mahdollinen.
– Demokratiaa yritettiin rakentaa Venäjällä vuonna 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen ja 1990-luvulla Neuvostoliiton hajotessa. Kolmas mahdollisuus ei välttämättä tule meidän elinaikanamme, mutta jonain päivänä, Šiškin pohtii.
Šiškin taistelee venäjänkielisen kirjallisuuden puolesta
Šiškinin mukaan kulttuuri on aina ollut Venäjän hallinnon keskeisimpiä vihollisia, sillä kansan halutaan pysyvän vaiti. Hänelle se on ase diktatuuria vastaan.
– Kulttuurin ja taiteen avulla voidaan vastustaa tätä orjuutusta. Siksi runoilijat, kirjailijat ja muusikot halutaan aina hiljentää.
Šiškinin mukaan Venäjän hallinto haluaa yksinoikeuden ihmisten ajatuksiin ja kieleen, sekä siihen kulttuuriin, mitä ne tuottavat.
Käytännössä Venäjällä kulttuurialalla työskentelevillä on kolme vaihtoehtoa: tuottaa isänmaallista ja propagandan mukaista kulttuuria, olla hiljaa tai muuttaa ulkomaille.
Šiškin itse on asunut perheineen jo vuosia Sveitsissä, josta käsin hän on pyrkinyt tukemaan venäläistä kirjallisuutta ja kulttuuria. Hänen mukaansa kulttuuria ja taidetta tarvitaan uuden yhteyden luomiseen sitten, kun sota jonakin päivänä loppuu.
– Kuka rakentaa uuden sillan Venäjän ja Ukrainan välille? Sitä eivät tee poliitikot, vaan kirjailijat, runoilijat, taiteilijat, ja muusikot.
Tukeakseen venäjänkielistä kirjallisuutta Šiškin perusti Dar-palkinnon, joka jaetaan parhaille venäjänkielisen nykykirjallisuuden esimerkeille kansallisuudesta riippumatta.
Mihail Šiškin: Viha ja rakkaus
Hänen toiveenaan on, että venäläinen ja venäjänkielinen kirjallisuus erotettaisiin Putinin Venäjästä.
– Venäjän kieli ei ole Putinin kieli, vaan maailmalla laajasti käytetty kulttuurin kieli.
Dar-pääpalkinto on voittokirjan käännös useille kielille. Aiemmin suuri osa venäjänkielisen kirjallisuuden käännöksistä on tehty Venäjän valtion tuella, mutta nykyisin käännökset törmäävät usein seinään.
– Minun tehtäväni on nyt puolustaa kieleni arvoa, Šiškin sanoo.