Arkkipiispan mielestä sotatilanne on sellainen, että anteeksiannosta ja armosta on liian varhaista edes puhua.
Kun Ukrainan sota aikanaan loppuu, voidaanko Venäjälle antaa anteeksi?
Arkkipiispa Tapio Luoman mielestä sen aika ei ole vielä.
– Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tälläkin hetkellä sellaisessa tilanteessa, että emme voi vielä edes millään tavoin puhua anteeksiantamuksesta ja armosta. Pitää tapahtua paljon ennen kuin siihen asti päästään.
Luoma ei erittele, mitä tarkoittaa paljon, mutta ainakin sitä, että Venäjä tunnustaisi vastuunsa aiheuttamistaan tuhoista ja uhreista, mahdollisimman pian.
– Tällaiset syvästi järkyttävät sotatilanteet jäävät hyvin vahvasti kansakunnan kollektiiviseen muistiin. Niiden käsitteleminen on tärkeää. Mutta se, pystytäänkö antamaan anteeksi, on todellakin vaikean takana.
Lue myös: Analyysi: Venäjä etenee rintamalla, mutta maksaa siitä kestämätöntä hintaa
Vertauskohta omasta historiastamme
Suomalaisillakin on vastaavanlaisia kipukohtia Venäjän naapurissa. Arkkipiispa Luoma ottaa esimerkin 1700-luvulta: isovihaksi kutsuttu Venäjän miehitys.
– Edelleenkin kysellään, missä määrin tuo 300 vuotta sitten tapahtunut järkyttävä ajanjakso vaikuttaa edelleenkin suhtautumiseemme venäläisiin tai isoon imperialistiseen valtioon naapurissamme.
Isoviha päättyi lopulta Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721.
Mitä Venäjällä sitten pitäisi tapahtua, jotta anteeksi antaminen tulisi edes millään tavalla ajankohtaiseksi?
– Pitää tapahtua todella paljon, Luoma toistaa.
– Riippumatta hallinnosta, tulee tunnustaa, että Ukrainassa on tehty hirvittävää vääryyttä ja aiheutettu suunnaton inhimillinen katastrofi.
Lue myös: Vitali sai sähköshokkeja "vanhanaikaisella puhelimella" – näin Venäjä kohtelee sotavankeja
Putin on eri asia kuin venäläiset
Luoma haluaa tehdä sen selväksi, että tavalliset venäläiset ja Venäjän hallinto ovat eri asia.
– Venäläinen kansa kantaa vastuunsa siitä, että eivät ole pystyneet asettumaan poikkiteloin diktatuurista hallintoa vastaan, mutta venäläisiä kansakuntana ei ole mitään syytä demonisoida. He elävät erittäin vaikeassa tilanteessa tyrannimaisen valtionhallinnon alaisuudessa.
Nimenomaan presidentti Vladimir Putin ja hänen hallintonsa on taho, jonka vastuu täytyy kantaa, Luoma toteaa.
Viestiä menee myös Suomen venäläisille ja heitä tuomitseville.
– Suomessa asuvia venäläisiä ei pidä missään tapauksessa syyllistää. Ei ole heidän vikansa, että Venäjän johto tekee, mitä tekee.
Ukrainalaiset ja suomalaiset kohtalontovereina
Arkkipiispa näkee, että suomalaisten ja ukrainalaisten välillä on jonkinlaista historiallista kohtalon yhteyttä.
Se voi selittää, miksi noin 80 000 ukrainalaista on hakenut Suomesta tilapäistä suojelua ja sitä, että kymmenet tuhannet pakoon saapuneista ovat sopeutuneet Suomeen.
On myös mahdollista, että moni heistä jää Suomeen aikanaan, sitten kun rauha Ukrainaan solmitaan, ajattelee arkkipiispa Tapio Luoma.
– Toivomme ja rukoilemme, että sota loppuisi mahdollisimman pian, sanoo itsekin Ukrainassa sota-aikaan käynyt Luoma.
Entä se anteeksianto?
– Loppujen lopuksi siitä päättävät ennen kaikkea ukrainalaiset. Luulen, että se aika on vielä hyvin, hyvin kaukana, Luoma toteaa.