– Tämä, mitä on nähty, on vasta harjoittelua ja jonkin isomman operaation testivaihetta, sanoo Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen puhelimitse MTV Uutisille.
Hybridi- ja kyberuhkien torjuntapolitiikan suunnittelusta Euroopan ulkosuhdehallinnossa vastannut Teemu Tammikko näkee Venäjän varautuvan Ukrainan sodan laajentumiseen.
– Venäjä pyrkii kartoittamaan haavoittuvuuksia sellaisissa valtioissa, joita se tarpeen tullen haluaa vahingoittaa. He testaavat ja kartoittavat, Tammikko kertoo.
– Venäjä iskee jo nyt kohteisiin, jotka ovat merkittäviä Ukrainaan menevän tuen kannalta, kuten ammusvarastoihin, tai puolustusteollisuuteen. Iskut on kuitenkin toteutettu niin, että todisteet eivät yksiselitteisesti osoita Venäjälle, hän jatkaa.
Mahdollinen suuri operaatio pyrkisi yksittäisten tulipalojen sijaan aiheuttamaan sellaisen shokin yhteiskunnalle tai yhteiskunnille, ettei kansallisvaltioilla olisi aikaa ja halua puhua yhteistoiminnasta tai ulkopolitiikasta, Savolainen selventää.
Kun kaikki tuijottaisivat omaan napaansa, voisi Venäjä toimia itse vapaammin.
– Iskemällä kovaa teknisiin järjestelmiin, voidaan kokonaisia yhteiskuntia saada sekasorron vaiheeseen. Yhteiskunnat pakotettaisiin päätöksentekokyvyttömään tilaan, Savolainen katsoo.
– Tätä pitää odottaa. Pitää valmistautua, mitä sellaisessa tilanteessa tehdään, hän jatkaa.
Presidentti Sauli Niinistö luovutti keskiviikkona EU:n kriisivarautumista käsittelevän raporttinsa. Niinistön mukaan EU tarvitsee varautumisstrategian, joka kattaa koko yhteiskunnan ja kaikki uhat.
Naton virkamiehet taas kertoivat CNN:lle heinäkuussa Venäjän tehneet sabotaasioperaatioita Nato-maissa jo yli vuoden ajan.
Iskunsa Venäjä on kohdistanut muun muassa aseiden tuotantoa ja niiden toimituksia kohtaan.
Pehmeämmällä vaikuttamisella, josta vaalivaikuttaminen on ehkä näkyvin osa, Kreml on pyrkinyt vähentämään poliittista tahtoa Ukrainan tukemiselle.
Laajemmin Venäjän vaalivaikuttamisesta voi lukea alle olevista jutuista tai katsoa aihetta käsittelevän Itä Nyt -jakson.
9:32Itä Nyt: Venäjä ei kaihda keinoja vaalihäirinnässään. Katso, miten Kreml on toiminut Moldovassa ja Georgiassa ja mihin se pyrkii Yhdysvalloissa.
Venäjän hybridioperaatioiden ei välttämättä tarvitse johtaa eskalaatioon eikä tuhotöidenkään tekeminen tarkoita sitä, että jossain vaiheessa Kreml tekisi suuremman operaation.
– Kaikki sotilaat harjoittelevat asioita, jotka voidaan tehdä. Tämä selittää pikkuhärkkimisen, jota nyt on pidemmän aikaa nähty, Savolainen arvioi.
– Ei sitä välttämällä ole Venäjällä päätetty, että käytetäänkö näitä kykyjä jossain vaiheessa vai ei. Niiden halutaan olla olemassa, hän jatkaa.
Savolaisen mukaan Venäjä haluaa nähdä, miten länsimaat reagoivat erilaisiin tuhotöihin, jäädäänkö niistä kiinni ja yhdistetäänkö ne Kremliin.
Näkemäänsä Venäjä voi olla varsin tyytyväinen, Savolainen arvioi.
– He tietävät itse paremmin, mutta luulen, että tämä on sujunut heidän näkökulmastaan tarkasteltuna aika hyvin. He ovat nähneet, että voivat saada suurta vahinkoa aikaan.
Kremlin asialistalla voi olla myös länsimaiden taloudellinen näivettäminen, Savolainen katsoo. Taloudellista haastetta lännelle pyrkivät luomaan myös BRICS-maat, joihin Venäjä kuuluu.
Käytännössä kyse olisi lännen kilpailukyvyn heikentämisestä. Mitä heikompi talous, sitä heikommat mahdolliset lännellä on vastata erilaisiin uhkiin, joita Venäjä ja sen liittolaiset mahdollisesti aiheuttavat.
Venäjä on esimerkiksi antanut kohdetietoja huthikapinallisille, jotka hyökkäävät jatkuvasti Punaisella merellä kauppalaivoja vastaan, paljasti yhdysvaltalaismedia Wall Street Journal.
– Puolet laivoista kiertää Afrikan ja se maksaa. Pankkien kiusaaminen maksaa ja haittaa elinkeinoelämää, Savolainen muistuttaa.
Tällä hetkellä ilmapiiri länsimaissa, mukaan lukien Suomessa, on sellainen, että jotakuinkin kaikki kriittiseen infrastruktuuriin tai puolustukseen liittyvä yhdistetään Venäjään.
Savolainen näkee tässä myös ongelman. Jos kaikesta syytetään jo nyt Venäjää, on vähän kysymysmerkki, miten vastattaisiin "todella vakavaan tilanteeseen".
Toisaalta Venäjä ei välttämättä ymmärrä, että jatkuva länsimaiden häirintä, kiusaaminen ja suoranainen sabotointi ei välttämättä ole myöskään sen oman edun mukaista.
– Venäjä ei ehkä täysin oivalla, että sen toiminta ärsyttää länsimaiden kansalaisia. Venäjä värjäytyy joka kerta vähän enemmän viholliseksi, Savolainen sanoo.
– Jossain vaiheessa voi tulla tilanne, että Venäjä menee sietokyvyn yli, Nato saa tarpeekseen ja on esimerkiksi valmis lisäämään Ukrainan tukea niin, ettei se häviä sotaa, hän jatkaa.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Luhtala on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin, Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
