Millä keinoilla syntyvyys voitaisiin saada nousuun? Asiantuntijoiden mukaan toimiin pitää ryhtyä heti.
Syntyvyys on Suomessa ollut jo pitkään historiallisen alhaisella tasolla. Viime vuonna lapsia syntyi hieman yli 45 000, ja ennusteiden mukaan vuoteen 2035 mennessä lapsia voi olla jopa viidenneksen vähemmän kuin nyt.
Voisiko erilaisilla kannustimilla syntyvyyttä saada kasvatettua?
"Eihän se hyvältä näytä"
Kelan tutkimuspäällikkö Anneli Miettinen ei koe syntyvyyden nykytilanteen olevan kovin valoisa.
– EIhän se kovin hyvältä näytä. Meillä on syntyvyys laskenut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2010 alkaen, että varmaan nyt alkaa olla viimeistään sellaiset hetket, että pitäisi ryhtyä miettimään, halutaanko siihen jollain tapaa vaikuttaa vai ei, Miettinen toteaa Huomenta Suomessa.
– Ja kun katsoo tästä tulevaisuuteen, niin näyttää siltä, että hyvin todennäköisesti lasten ja nuorten osuus väestöstä vähenee. Että täytyy miettiä, mitä voidaan tehdä nyt, mutta ennen kaikkea, miten se otetaan huomioon sitten jatkossa, jatkaa Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön toimitusjohtaja Katri Vataja.
Lue myös: Suomessa syntyvyys on jo ultramatalaa – onko vika työelämässä?
Syntyvyys nousuun, mutta miten?
Millaisin keinoin syntyvyys sitten voitaisiin saada nousuun?
– Se on varmaan se tuhannen taalan kysymys, jota tosiaan miettii paitsi Suomen hallitus, niin myös monissa muissa maissa sitä pohditaan. Eihän siihen ole olemassa mitään semmoista yksinkertaista keinoa. Tämä tiedetään, voi sanoa, että läpi tutkimusten, että yksittäisellä vaikkapa perhepoliittisella toimenpiteellä tuskin on vaikutusta. Ja ylipäätään tarvitaan sitten aika merkittäviä panostuksia, jos haluttaisiin kääntää tällaisten keinojen avulla syntyvyys nousuun, Miettinen sanoo.
Miettisen mukaan usein ilmoille heitellään ratkaisuksi vaikkapa lapsilisän nostamista, mutta tämänkaltainen panostus voi olla liian pieni.
– Ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että niiden panostusten pitää olla aika isoja, jotta sillä olisi edes jollain tapaa vaikutusta. Ja usein voi olla, että se liudentuu se vaikutus ajan myötä vielä.
Miettisen mukaan olisikin tärkeä miettiä yhtäaikaisesti monia erilaisia keinoja, ei yhtä yksittäistä toimenpidettä.
Lue myös: Yhä harvempi korkeakoulussa opiskelevista naisista haluaa lapsia
Viiden tonnin vauvabonus?
Kuinka suuri rahallisen tuen pitäisi olla, että se voisi kannustaa ihmisiä lastentekoon?
– Maailmalla on esimerkkejä esimerkiksi sellaisesta, että on vauvabonus, joka on voinut olla vaikka 3 000 euroa tai 5 000 euroa. Mutta nämä usein ehkä liittyvät sitten sellaiseen tilanteeseen, että sitä edeltävien perhepoliittisten tukien taso on ollut melko matala tai palveluiden taso on ollut heikko, jolloin voi tavallaan ymmärtääkin sen, että se vaikutus on jossain määrin näkyvä, Miettinen toteaa.
– Suomalaisessa yhteiskunnassa, jos meillä kuitenkin perhe-etuuksien taso on vielä kohtuullisen hyvä ja palvelujen tasokin on vielä kohtuullisen hyvä, niin on aika vaikea nähdä, että millä yksittäisillä toimenpiteillä saataisiin muutosta aikaan.
Lue myös: Nuorten usko maailman tulevaisuuteen horjuu – työt ja koulutus aiheuttavat eniten paineita
Kataja huomauttaa, ettei se kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö perhepolitiikalla tai sosiaaliturvalla olisi mitään merkitystä.
– Mutta jos katsotaan sitä vaikutusta syntyvyyteen tutkimusten perusteella, niin saadanko sitä perinteisellä perhepolitiikalla nousuun, niin se on hyvin epätodennäköistä.
Lue myös: Miksi lapsilisän maksu loppuu jo 17-vuotiaana? Kela vastaa
Toimiin pitää ryhtyä heti
Kataja muistuttaa, että lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin panostamalla voidaan tukea sitä, että ihmiset ylipäätään haluavat perheellistyä.
Esimerkiksi koulutuspolitiikalla ja työllistymisellä on vaikutusta myös syntyvyyteen.
– Kyllä pitää alkaa heti toimiin. Ei vaan se, että tähdätään syntyvyyteen, vaan tähdätään siihen, että lapset, nuoret ja nuoret aikuiset kokevat, että he voivat tavoitella unelmiaan ja haaveitaan. Ja jos siihen kuuluu, niin kuin useimmilla edelleen kuuluu, lasten hankinta ja perheellistyminen, niin tuetaan heitä siinä, että se elämäntilanne on sellainen, että se nähdään mahdollisena, Kataja sanoo.
