Helsingissä parhaillaan vieraileva kirjailija käy omaa sotaansa Ukrainassa käytävää sotaa vastaan kirjoituksillaan.
Mihail Šiškin on Venäjän tunnetuimpia nykykirjailijoita. Sveitsissä jo pitkään asunut Šiškin kritisoi Venäjän hallintoa ja sen aloittamaa hyökkäyssotaa voimakkaasti. Šiškinin mielestä Ukrainan sodassa sivistys taistelee julmuutta vastaan ja ukrainalaisa on autettava kaikin keinoin.
Esseekokoelmallaan Sota vai rauha Šiškin pyrkii vastaamaan hänelle usein esitettyihin kysymyksiin: Mitä Venäjällä tapahtuu, miksi maa ajautuu aina uudelleen konfliktiin lännen kanssa ja miksi maa on diktaattorien luvattu maa?
– Osa venäläisistä elää menneisyydessä. He tuntevat olevansa edelleen osa heimoa. He eivät päätä itse, mikä on oikein ja mikä on väärin, sillä oma heimo on aina hyvä ja muut pahoja ja haluavat tuhota meidät. Vastuu siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin siirretään johtajille, Šiškinin selittää.
Oppositio ja vapaa ajattelu on Venäjällä pitkälti tukahdutettu. Demokratiaan tarvitaan hänen mukaansa kriittisesti ajatteleva ja vapaa kansa. Sen Venäjän hallinto pyrkii kaikin keinoin estämään.
Sota koituu Putinin kohtaloksi
Šiškin uskoo sodan päättyvän Putinin tappioon.
– Putinin lopulle on kolme vaihtoehtoa. Joko hän kuolee yllättäen, joko hänet syrjäyttää lähipiiri tai hän pakenee bunkkeriinsa Keski-Afrikkaan.
Šiškin on varma, että Wagner-joukot ovat valmistelleet Putinille ”hätäuloskäynnin” Afrikkaan.
– Jokainen diktaattori ajattelee tulevaisuuttaan.
Venäjä hyökkää myös omaa kulttuuriaan vastaan
Šiškinin mukaan venäläinen kulttuuri on ollut perusta, jolla hän seisoo. Sodan myötä tuo perusta mureni. Hän tuntee surua siitä, että hänen rakastamastaan kielestä on tullut murhaajien kieli. Sodassa kulttuuri kokee hänen mukaansa aina tappion.
Sodan alettua Šiškin kertoi tunteneensa masennusta. Sodan aiheuttamasta surusta toipumisessa on auttanut perhe ja kirjoittaminen.
Šiškinin mukaan Venäjän on kohdattava Ukrainassa tekemänsä sotarikokset ja jouduttava vastuuseen. Muuten maalla ei ole tulevaisuutta.
– Uuden Venäjän synty on mahdollinen vain tietyissä olosuhteissa. Yksi niistä on kansallisen syyllisyyden tunnustaminen, Šiškin toteaa.
Sota ei ollut yllätys
Šiškin kirjoitti jo vuonna 2019, että konfliktit ja sodat ovat todennäköisiä. Hänen mielestään Venäjän paluu diktatuuriin oli vain ajan kysymys. Šiškinin mukaan suunta on ollut selvä jo ennen Venäjän hyökkäystä Krimille vuonna 2014.
– Venäjällä ei koskaan suoritettu ”destalinisaatiota”. Ajatelkaa, jos Saksassa Gestapo olisi jäänyt toimintaan ja ollut vastuussa ”denatsifikaatiosta”. Venäjällä KGB ja Putinin kaltaiset henkilöt vastasivat uuden ja demokraattisen Venäjän rakentamisesta.
Venäjän tulevaisuuden Šiškin näkee synkkänä, mutta toivoo demokratian olevan maassa vielä joskus mahdollista. Siihen on kuitenkin pitkä matka.
– Venäjällä tulee olemaan anarkia ja kaaos. Elämästä tulee hyvin vaikeaa.
Suomalaisten ja venäläisten suhteista kysyttäessä Šiškin vastaa diplomaattisesti: Suomalaiset ovat Shishkinin mukaan muita Länsi-Euroopan maita viisaampia, sillä meillä on kokemusta taistelusta Venäjän kanssa.
Ulkoministeri Sergei Lavrovin kommenteille presidentti Niinistön uuden vuoden puheesta hän ei anna painoarvoa.
– Kenenkään ei pitäisi välittää siitä, mitä Lavrov sanoo.