Pysyvä elintapamuutos vaatii oman ruokasuhteen ja syömiskäyttäytymisen tarkastelua.
Syömiskäyttäytyminen on ravitsemustieteilijän mukaan 95-prosenttisesti automaattista toimintaa.
Omiin syömistottumuksiin, syömiseen liittyvän käyttäytymisen historiaan, ja sen kehittymiseen, sekä omaan ruokasuhteeseen tulisikin kiinnittää enemmän huomiota.
Omien tapojen tunnistaminen ja uudelleenohjelmointi ovat mahdollisia myöhemmälläkin iällä. Lisäksi yksilöllisten tarpeiden huomiointi elintapahoidossa on ensiarvoisen tärkeää.
Ruokasuhde kehittyy läpi elämän
Ruokasuhde alkaa kehittyä jo varhain lapsuudessa ja siihen voi matkan varrella tulla säröjä.
Ruokaa saattaa käyttää esimerkiksi tunteiden säätelykeinona.
– Nykyään puhutaan kahden kaistan hoidossa, missä tarkastellaan arjen syömistä: sitä missä syö, miten syö, mitä syö ja siihen liittyviä tunteita, huomauttaa psykoterapeutti, ETM (ravitsemustiede) ja Painonhallintatalon kehittämispäällikkö Laura Suojanen.
Omia automaattisia toimintoja ja tapoja syömiseen liittyen voi oppia tunnistamaan.