Ajatteletko ruokaa jatkuvasti? Tällaista on yhä useampaa vaivaava ruokahäly.
Ajattelen ruokaa jatkuvasti päivän mittaan. Ajattelen ruokaa, vaikka en haluaisi. Ruoan ajattelu tuntuu kontrolloimattomalta. Ruoan ajattelulla on haitallisia vaikutuksia minuun ja/tai elämääni.
Kuulostavatko edellä mainitut ajatukset tutuilta? Saatat kärsiä ruokahälystä (eng. food noise).
Psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Taija Wilenius kertoo Instagram-julkaisuissaan muun muassa ongelmista oman kehon ja ruokasuhteen kanssa. Huhtikuisessa julkaisussaan hän kertoo, mitä tarkoittaa ruokahäly.
Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.
– Ruokahäly on ilmiö, josta on alettu puhua enemmän, kun moni on huomannut lihavuuslääkkeen dramaattisesti vähentäneen häiritseviä ruokaan ja syömiseen liittyviä ajatuksia, Wilenius kertoo Instagramissa.
Myös BBC:n artikkelissa käsitteen sanotaan nousseen pinnalle vuonna 2023, kun GLP-1-lääkkeet, kuten Ozempic ja Mounjaro, tulivat Briteissä saataville laihdutuslääkkeinä.
Lue myös: Suomalaiset kertovat, miten lihavuusfobia näkyy terveydenhuollossa – "Ei tuolla painolla haittaa, vaikka olisikin syömättä"
"Syyllisyyttä, pakkomielteisyyttä ja ahdistusta"
Jokainen meistä ajattelee ruokaa jossain määrin päivittäin, mutta ruokahälyn kokeminen voidaan luokitella syömishäiriökäyttäytymiseksi. Ruokahälyajatukset ovat usein pakkomielteisiä, tunkeilevia ja tunnelatautuneita.
– Siihen voi liittyä syyllisyyttä, pakkomielteisyyttä tai ahdistusta. Se heikentää elämänlaatua tavalla, jota normaalit, terveelliset ajatukset ruoasta eivät tee, sanoo syömishäiriöihin erikoistunut psykologi Charlotte Ord BBC:lle.
Lue myös: Lääkäri listaa: Kolme elintarviketta, jotka kannattaa vaihtaa toiseen
Psykologin vinkit ruokahälyn hiljentämiseen
Jos huomaat ruokahälyn haittaavan arkeasi, Wilenius neuvoo pohtimaan omaa ruokasuhdetta ja ruokavaliota. Syy voi löytyä esimerkiksi liian niukasta ja yksipuolisesta ravinnosta, kehon nälkäviestien ohittamisesta, syömisen liiallisesta kontrolloinnista tai ruoka-ajatteluun pakenemista silloin, kun ahdistuksen taustalla onkin oikeasti jotain muuta.
– Kokemusteni pohjalta muodostettu ajatus on se, että joillakin ruokahäly alkaa hiljentyä, kun ravitsemustila saadaan korjattua ja syömiseen löytyy tasapaino. Joillakin lääkehoito on auttanut ruokahälyyn, Wilenius kertoo julkaisussaan.
Ruokahälyä voi BBC:n mukaan hiljentää esimerkiksi suunnittelemalla viikon ateriat kerralla, lopettamalla ruokien kategorisoinnin "hyviksi" ja "pahoiksi" ja olemalla itse tietoinen näistä ajatuksista.
Stressi voi myös helposti lisätä ruokahälyä, sanoo Charlotte Ord BBC:llä.
– Stressi lisää mielihaluja ja ylensyöntiä. Etsi siis keinoja lievittää stressiä turvautumatta ruokaan. Se voi olla liikuntaa, meditaatiota tai mikä tahansa harrastus, josta nautit. Tämä voi tehdä suuren eron, hän sanoo.
Lue myös: Rikkoivatko uudet laihdutuslääkkeet kehorauhan? "Koska kaikki voivat olla tästä eteenpäin laihoja"
Katso myös: Monella meistä on häiriintynyt ruokasuhde – asiantuntijat kertovat, miksi laihduttaminen saattaa lopulta vain lihottaa
8:31
