Oikeuspsykologian dosentti ei näe syitä sille, miksi Auerin aikuiset lapset haluaisivat nyt valehdella.
Uusi oikeudenkäynti Anneli Auerin ja tämän entisen miesystävän seksuaali- ja väkivaltarikossyytteistä lähenee loppuaan. Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Turussa järjestetään tällä viikolla viimeisten todistajien kuulemiset.
Oikeudenkäynti päättyy ensi viikolla osapuolten loppulausuntoihin. Sen jälkeen tuomarit vetäytyvät harkitsemaan ja kirjoittamaan yhtä Suomen rikoshistorian merkittävimmistä tuomioista.
Keskiviikkona todistajaksi saapui oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman. Hän toimi vuonna 2011 työnohjaajana psykologeille, jotka haastattelivat Auerin lapsia. Lapset kertoivat tuolloin itseensä kohdistuneista seksuaalisista ja fyysisistä väkivallanteoista.
Lue myös: Auerin lasten hyväksikäytöstä tuomitun Jens Kukan vankilapsykologi: "Hänen uusimisriskinsä arvioitiin lähelle nollaa"– MTV seurasi
Auer ja hänen entinen miesystävänsä Jens Kukka tuomittiin rikoksista vuonna 2013, mutta vuonna 2024 korkein oikeus päätyi purkamaan tuomion pääosin. Tuomion purkamisen taustalla on se, että Auerin lapset ovat aikuistuttuaan kertoneet, että heidän aiemmat kertomuksensa eivät pitäneet paikkaansa.
Valtakunnansyyttäjä päätti viime vuoden alussa jatkaa syytteiden ajamista uudessa oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäynti alkoi syksyllä.
"Looginen selitys"
Korkman antoi vuonna 2023 lausuntonsa tuomion purkuhakemukseen. Lausunto laadittiin Aueria oikeudenkäynnissä edustavan asianajajan Markku Fredmanin pyynnöstä.
Korkman toteaa lausunnossaan, että oli aikanaan syyttäjän ja puolustuksen pyytämänä kuultavana sekä murha- että seksuaalirikosoikeudenkäynneissä. Hän kirjoittaa tuolloin arvioineensa, että lasten vuoden 2011 kertomukset olivat voineet olla seurausta sijaisvanhempien johdattelusta.
Lue myös: Auerin tyttären lapsuudenystävä: Kouluruoka oli hänelle herkkua, koska sijaisvanhemmilla oli niin huonoa ruokaa
Korkman toteaa, että lapset oli sijoitettu sijaisperheeseen erittäin traumaattisten kokemusten jälkeen ja että sijaisvanhempien käytös oli lasten mukaan ollut kontrolloivaa ja rankaisevaa.
– Kaiken kaikkiaan lasten kertomuksista kuvastuu tilanne, jossa sijaisvanhemmat ovat vieraannuttaneet lapsia koko heidän muusta lähipiiristään ja aiemmista ystävistä, mukaan lukien heidän isosiskonsa ja äitinsä, lausunnossa sanotaan.
Korkmanin mukaan lasten nyt aikuisina antamat kertomukset sopivat varsin hyvin yhteen sen kanssa, mitä tutkimusten perusteella tiedetään lasten vääristä hyväksikäyttökertomuksista. Kuvaukset siitä, että sijaisvanhemmat ovat eristäneet lapsia ja vaikuttaneet heidän kertomuksiinsa, muodostavat Korkmanin mukaan varsin loogisen selityksen aiemmille kertomuksille.
– On myös vaikea nähdä syitä sille, että lapset nyt haluaisivat valehdella äidin ja tämän entisen miesystävänsä puolesta, mikäli väitteet olisivat edes osin pitäneet paikkansa, lausunnossa sanottiin.
